ANTI-Festivaalilla kolme kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden julkisen tilan projektia
Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden kolme julkisen tilan projektia "Joutomaa-Löytömaa", "Outo Aika" ja "Kaupunkiluontoa luonnonväreillä" esiteltiin paikkasidonnaisen nykytaiteen ANTI-Festivaaleilla.
Joutomaa-Löytömaa -työpajassa osallistujia kutsuttiin mukaan kaupunkikävelyille, joissa tutkittiin unohdettuja paikkoja ja niiden mahdollisia tarinoita. Kahdella erilaisella kävelykierroksella keskustassa ja kaupungin laitamilla osallistujat pohdiskelivat ryhmissä paikkojen menneisyyttä ja mahdollisia tulevaisuuksia. Työpaja tarjosi mahdollisuuden kokea kaupunki uudella tavalla herättäen ajatuksia ympäristöstä.
Outo aika -työpajan ohjatulla retkellä päästiin tekemään havaintoja yöllisestä Kuopiosta. Retki päättyi yhteiseen yöpalaan Kuopion tuomikirkon portailla. Retkellä osallistujat kirjoittivat, piirsivät ja valokuvasivat ympäristöään ja kokosivat näin yön maailmaa kuvaavaa ja pohtivaa materiaalia. Materiaalista koostettiin yhteinen anonyymi näyttely. Lisäksi retkellä nauhoitettiin rinnakkainen ääniteos.
Kaupunkiluontoa luonnonväreillä -työpajassa osallistujat valmistivat luonnonvärejä läheltä löytyvistä kasveista ja poimivat itse kasvit. Valmistelemillaan väreillä he maalasivat paperille löytämiään ja tuntemiaan asioita.
Kerätystä materiaaleista koostettiin Kuopion Kuvataiteilijat ry:n galleria Ars Liberaan festivaalin aikana muotoutuva näyttely. Galleria toimi myös tärkeänä tukikohtana festivaalin aikana.
Pitkän prosessin tulos
Aallon opiskelijoiden valmistautuminen festivaalille on alkanut jo kevään kurssilla. Silloin kuultiin festivaalin teemat ja opiskelijat aloittivat ryhmissä projektien suunnittelun.
”Meillä oli keskusteluja ja ideointia etäyhteyksien välityksellä ja mietimme yhdessä, millaiset aiheet voisivat olla kiinnostavia. ANTI-Festivaalilta mukana oli vastaava tuottaja Elisa Itkonen, joka myös auttoi meitä paikkojen valinnassa ja ehdotti sopivia sijainteja projekteillemme”, kertoo Minna Suoniemi, toinen kurssin vastaavista opettajista.
Yhteistyö ANTI-Festivaalin kanssa ei ole perinteistä opiskelijaprojektityötä. Festivaali loi raamit, mutta antoi opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ja olla luovia taidepedagogisilla ja osallistavilla keinoilla, tasavertaisina kumppaneina.
”Aalto-yliopisto on tehnyt yhteistyötä ANTI-Festivaalin kanssa jo kuuden vuoden ajan, ja vuosien varrella yhteistyö on syventynyt. Nyt toista kertaa opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat omia projektejaan, jotka tuovat uutta näkökulmaa festivaalin ohjelmaan. Tämä on ollut antoisa kokemus sekä opiskelijoille että festivaalin yleisölle”, kertoo toinen vastaava opettaja Tomi Slotte Dufva.
ANTI-Festivaalilla ei erotella opiskelijaprojekteja erikseen vaan ne ovat muun ohjelman joukossa.
”Pyrimme rakentamaan omat projektimme festivaalin teemojen ympärille, jotta ne resonoisivat festivaalin ja sen yleisön kanssa. Tämä luo syvyyttä ja merkitystä projekteille”, Slotte Dufva sanoo.
Vastuu projektista kasvattaa taiteilijana ja tuottajana
Johanna Mäkinen Joutomaa-Löytömaa-projektista sekä Laura Vuoma ja Lotta Aulamo Outo aika -projektista kertovat festivaalin olleen monipuolinen ja elämyksellinen.
”Työpajojen ideointivaiheessa pystyi miettimään, mikä olisi merkittävää ja mikä kiinnostaa ihmisiä”, sanoo Mäkinen.
”Oli tärkeää, että projekti tuntuu omalta ja se kasvattaa omaa asiantuntijuutta.”
”ANTI-Festivaalin omat teemat ja kuvataidekasvatuksen kurssit toimivat lähtökohtina, joiden pohjalta rakennettiin työpajoja. Niiden eetos heijastui toteutuksessa ja toi työpajoille pedagogista luonnetta”, kertoo Laura Vuoma.
”Yhteistyö festivaalin kanssa tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kasvaa taiteilijoina. Kun opiskelijat saavat vastuuta omista projekteistaan, he oppivat, mitä vaatii olla taiteilija ja tuottaja samanaikaisesti”, sanoo Slotte Dufva.
Intensiivinen ja monivaiheinen prosessi tiivistyi loppua kohden
Työpajoihin osallistui iso määrä kuopiolaisia ja festivaalivieraita niin Suomesta kuin Suomen rajojen ulkopuoleltakin.
”Jokainen kolmesta Joutomaa-Löytömaa -työpajasta ohjautui erilaiseen suuntaan ja oli siksi hyvin mielenkiintoinen. Koimme Laura Ojan kanssa osallistujien kanssa käydyt keskustelujen olleen hyviä oppimiskokemuksia, ja palaute oli positiivista. Muutama osallistuja kertoi toiminnan vieneet heidät uusien asioiden äärelle”, sanoo Johanna Mäkinen.
”Laskeskelimme, että saimme kolmen eri projektin voimin viikon aikana kerättyä lähemmäs sadan osallistujan tuottaman materiaalin gallerian seinille nähtäväksi. Oli kiehtovaa, kuinka seinät prosessimaisesti täyttyivät vajaan viikon aikana erilaisten ja eri-ikäisten festivaalikävijöiden töistä ja muistiinpanoista – ja lopulta ne kaikki olivat esillä vain yhden viikonlopun”, sanoo Outo aika -projektin Lotta Aulamo.
”Prosessiin kuului viikon aikana myös kaikenlaista muuta: iltakävelyitä, yhteiset pitsat ja kaljat, joku kävi uimassa kylmässä järvessä. Minusta tällaiset ”leirimäiset” ja vapaat, yhdessä eletyt projektit ovat hirveän antoisia, yhdistäviä ja tunteellisiakin”, sanoo Aulamo.
”Asiat ja kohtaamiset ovat hetkellisiä ja katoavia, mikä on haikeaa, mutta myös tuntuvaa. Tällaiset jutut jäävät mieleen”, hän lisää.
Lisätietoja:
Lehtori Minna Suoniemi
[email protected]
Vanhempi yliopistonlehtori Tomi Slotte Dufva
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.