Uutiset

Arvorakennuksen sisäseinät ruiskutettiin uudenlaisella puumassalla – akustiikka parani merkittävästi

Aalto-yliopiston tutkijat ja Lumir Oy ovat kehittäneet selluloosapohjaisen vaihtoehdon perinteisille akustiikkalevyille. Kuitumassa on hiilinegatiivinen ja erittäin kestävä. Ruiskutettavaa massaa testattiin hyvin tuloksin Museoviraston suojelemassa Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksessa.
Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen lukusalin kaikuisuutta vähennettiin kesällä puun selluloosasta tehtävän ruiskutettavan kuitumassa avulla. Kuva: Aalto-yliopisto / Anna Berg
Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen lukusalin kaikuisuutta vähennettiin kesällä puun selluloosasta tehtävän ruiskutettavan kuitumassan avulla. Kuva: Aalto-yliopisto / Anna Berg

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun entisenä päärakennuksena tunnetun Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen lukusalin kaikuisuutta vähennettiin kesällä uudella akustiikkamateriaalilla.

Kyseessä on Lumir Oy:n valmistama ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa kehittämä puun selluloosasta tehtävä kuitumassa. Massaa voidaan ruiskuttaa minkä hyvänsä pinnan päälle. Tuloksena on huokoinen, ääntä imevä pintakerros, joka seuraa myös pinnan muotoja. Tämä on tärkeää erityisesti Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen kaltaisissa, Museoviraston suojelemissa arvokohteissa, joiden ulkonäköä ei saa muuttaa. Lumir Oy on jo aiemmin toteuttanut akustiikan parannuksia historiallisesti merkittävissä kohteissa, muun muassa Eduskuntatalossa sekä Tieteiden talossa.

Massalla on myös mahdollista peittää laajempi pinta-ala kuin akustisilla levyillä, jotka yleensä asennetaan vain kattoon.

Lukusalin peruskorjauksesta huolehti Aalto-yliopistokiinteistöt (ACRE).

Aalto-yliopiston akustiikan professori Tapio Lokki kertoo, että ruiskutus paransi salin akustiikkaa merkittävästi.

”Töölön lukusalissa ruiskutus tehtiin kahdelle seinälle. Yhdellä seinällä selluruiskutus tehtiin lasivillan päälle, ja toisessa seinässä käytettiin pelkkää selluruiskutusta. Näillä helposti tehtävillä toimenpiteillä tilan äänimaailma parani merkittävästi ilman, että seinien ulkonäköä muutettiin. Huoneen hälyisyys vaimeni huomattavasti, ja akustiikka paranee vielä, kun tilaan tulevat huonekalut ja ihmiset.”

Ruiskutettavan selluloosamassan valmistaminen vie vain vähän energiaa. Tuote onkin hiilinegatiivinen, mikä tarkoittaa, että se sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin sen koko tuotantoprosessissa kuluu. Lisäksi se on hyvin kestävä, Lokki kertoo innoissaan.

”Töölön lukusalin ruiskutetut seinät kestävät vähintään kolmekymmentä vuotta.”

Tällä hetkellä Lokki tiimeineen tutkii sitä, onko akustiikkaratkaisussa parempi käyttää lehti- vai havupuista saatavia selluloosakuituja.

”Olemme tutkimuksissamme havainneet, että myös kuitujen alkuperällä näyttäisi olevan merkitystä akustiikkaan. Tässä työssä poikkitieteellisyydestä on hyötyä, ja olemme saaneet kehitystyöhön mukaan myös kemistit professori Jaana Vapaavuoren johdolla”, Lokki kertoo.

Tiivistä yhteistyötä

Aalto-yliopiston ja Lumir Oy:n yhteistyö alkoi viisi vuotta sitten diplomityöaiheilla ja jatkui erityisesti väitöstöiden merkeissä. Uusien tutkimusideoiden myötä Aallossa on alettu tutkia biomateriaalien käyttöä myös akustiikan materiaaleina.

”Väitöskirjatutkija Jose Cucharero työskentelee väitöskirjatutkimuksensa ohella Lumir Oy:ssä. Väitöstyön tuloksia on jo hyödynnetty uusien selluloosapohjaisten akustiikkaratkaisujen kehittämisessä, ja tutkimusta on voitu soveltaa tuotekehityksessä nopeasti”, Lokki sanoo.

Lumirin tuotekehitysjohtaja, tekniikan tohtori Tuomas Hänninen kiittelee tuloksellista yhteistyötä.

”Josen tulosten pohjalta olemme kehittäneet selluloosakuituihin pohjautuvan hiilinegatiivisen akustiikkalevyn. Meillä on myös työn alla akustiikkalevy, joka on tehty sataprosenttisesti sellusta”, sanoo Hänninen, joka toimii Josen väitöstyön ohjaajana.

”Päättäjien ja yritysten asettamien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vain pienentämällä hiilijalanjälkeä on yksinkertaisesti mahdotonta. Tarvitsemme ehdottomasti lisää innovaatioita, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia tuotteisiin”, hän jatkaa.

Jose Cucharerolle yrityksessä tehty väitöskirjatyö on ollut äärimmäisen palkitsevaa.

”Olen päässyt hyödyntämään tutkimustuloksia suoraan tuotekehityksessä, eikä työni ole jäänyt vain yhdeksi tutkimustulokseksi muiden joukossa. Erittäin positiivista väitöskirjan suhteen on ollut myös se, että saan käydä tuloksia läpi yhdessä eri osaajien kanssa, jotka työskentelevät alalla. Tämä tarjoaa tutkimustyölle monipuoliset näkemykset ja antaa itselleni erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet.”

Lisätietoa:

Professori Tapio Lokki
Aalto-yliopisto
p. 040 578 2486
[email protected]

Väitöskirjatutkija Jose Cucharero
p. 044 238 4576
[email protected]
Lumir Oy

Tuotekehitysjohtaja Tuomas Hänninen
Lumir Oy
p. 050 466 6260
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

A handbook on the counter of a shop.
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna

Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa

Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.