Biografiasampo avaa merkittävien suomalaisten elämät ja verkostot kaikkien tutkittaviksi
Biografiasampo on avoin datapalvelu, joka tuo elämäkertojen ja tietokantojen tiedot helposti kenen tahansa selattaviksi ja tutkittaviksi. Sovelluksen perustana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografiasta ja muista tietokannoista. Aineistoja on rikastettu muun muassa tiedoilla Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen kokoelmista, Kansallisarkiston aineistoista, Ateneumin taidekokoelmista ja Wikipediasta.
Palvelu kokoaa älykkäiden verkkoteknologioiden avulla yhteen tietoja merkittävien suomalaisten elämänvaiheista ja verkostoista.
”Biografiasampo tarjoaa uudenlaiset työkalut elämäkertojen tutkimiseen ja data-analyysiin tekoälyyn perustuvilla avoimen linkitetyn datan teknologioilla. Teksteistä on muodostettu älykkään kieliteknologian avulla avoin tietopankki, jonka avulla kuka tahansa voi tutkia Suomen historiaa ja yhdistellä ihmisiä ja tapahtumia yllättävin tavoin”, sanoo hankkeen vetäjä, professori Eero Hyvönen.
Palvelusta selviää muun muassa, että keihäänheittäjän, iskelmälaulajan ja elokuvatähden uran tehneen Tapio Rautavaaran verkostosta löytyy akateemikko ja runoilija Aale Tynni. Rautavaara ja Tynni olivat kultamitalisteja Lontoon olympialaisissa 1948 – Rautavaara keihäänheitossa ja Tynni lyriikassa.
Yksittäisten ihmisten lisäksi Biografiasammon avulla voi tutkia ryhmiä ja sosiaalisia verkostoja ajan, paikan, ammatillisen toiminnan ja erilaisten teemojen perusteella. Ryhmiä ja verkostoja voi visualisoida, analysoida ja vertailla kartoilla, aikajanana- ja verkostoanalyysillä.
Eero HyvönenBiografiasammossa voi esimerkiksi hahmottaa Suomen historiaa juuri itseään kiinnostavien henkilöiden kautta
”Palvelussa voi esimerkiksi hahmottaa Suomen historiaa kiinnostavien henkilöiden kautta. Kielianalyysin avulla voi taas löytää sanastojen välisiä eroja esimerkiksi naisten ja miesten välillä”, Hyvönen kertoo.
Mieskansanedustajien elämäkerroissa on esimerkiksi mainittu sana ’johtaa’ paljon useammin kuin naiskansanedustajilla, joiden elämäkerroissa on usein käytetty sanaa ’perhe’. Mieskansanedustajien aineistoissa sana ’perhe’ loistaa poissaolollaan.
“Tarjolla olevat uudet työkalut auttavat hahmottamaan eri aikojen suomalaisten moniulotteista elämäkertadataa ja verkostoja. Älykkäiden välineiden kirjo on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen maailmassa”, sanoo SKS:n biografiakeskuksen toimituspäällikkö Kirsi Keravuori.
Biografiasampo on uusi avaus Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa kehitettyyn, avoimen linkitetyn datan Sampo-sovellussarjaan, jossa ovat aikaisemmin ilmestyneet Kulttuurisampo (2009), Kirjasampo (2011) ja Sotasampo (2015). Palkituilla Sampo-sovelluksilla on ollut satojatuhansia käyttäjiä verkossa.
Lisätietoa Biografiasammosta:
https://seco.cs.aalto.fi/projects/biografiasampo/
Lisätietoja:
Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston HELDIG-keskus
[email protected]
puh. 050 3841618
Kirsi Keravuori
Toimituspäällikkö
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus
[email protected]
puh. 040 5640264
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.