Uutiset

Dataan keskittyvä näyttely on maailmallakin harvinaisuus

Näyttely on avoinna ma-la, joulun lomakausi mukaan lukien. Se on myös ensimmäinen näyttely, jossa käytetään yliopiston uutta virtuaalinäyttelyalustaa.
Detail from 3D printed object from Data Vitality exhibition, photo by Mikko Raskinen
Yksityiskohta näyttelystä: Paula Blåfieldin alkuperäinen veistos takana ja pieni 3D-tulostettu jäljennös edessä. Kuva: Mikko Raskinen

Dipoliin juuri avatulla Data Vitality -näyttelyllä on varsin ainutlaatuinen aihe: Näyttelyssä tarkastellaan datan vaihtelevaa roolia yhteiskunnassa ja yhdistellään eri näkökulmia siihen, miten datan käyttö muovaa taiteellista, tieteellistä, kauppatieteellistä ja teknistä koulutusta ja tutkimusta. Näyttely on myös ensimmäinen, jossa kokeillaan Aalto-yliopiston uutta virtuaalista näyttelyalustaa, joten datan valtamereen voi sukeltaa vaikkapa omalta kotisohvalta.

Poikkitieteellinen näyttely on tuotettu usean korkeakoulun yhteistyönä ja se tarjoaa paitsi aaltolaisille, myös kumppaneille ja suurelle yleisölle erilaisia näkökulmia tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Näyttely pohtii, mitä datavetoinen yliopisto tarkoittaa, miten data voi ohjata päätöksentekoa ja miten omaa tietosuojaa, datalukutaitoa ja tekijänoikeuksia pystyisi paremmin hallitsemaan.

”Näyttelyt voivat toimia yhteiskunnassa tutkimuksen, ajattelun ja käytäntöjen rajapintana. Voimme yliopistossa osoittaa konkreettisesti, miten data vaikuttaa tutkimukseen ja laajemmin yhteiskuntaan. Data ohjaa päätöksentekoa niin paikallisesti kuin koko maailmassa ja se ilmenee myös Aalto-yliopiston strategisissa tavoitteissa, joista yksi on kehittää tietoon perustuvia toimintoja. Meillä ei ole yhtä vastausta vaan näyttely pikemminkin esittelee datan useita erilaisia konteksteja, vaikutuksia ja kokemuksia. Nykyiset valintamme vaikuttavat tulevaisuuden käytäntöihin, joten on tärkeää herättää lisää keskustelua siitä, miten käytämme dataa ja miten dataa käytetään resurssina”, näyttelyn kuraattori Edel O'Reilly kuvailee näyttelyn merkitystä.

Kati Hagros (left) and Edel O'Reilly at the opening of the exhibition, photo by Outi Turpeinen

Data ohjaa päätöksentekoa niin paikallisesti kuin koko maailmassa ja se ilmenee myös Aalto-yliopiston strategisissa tavoitteissa.

Näyttelyn kuraattori Edel O’Reilly

Näyttely sisältää eri korkeakoulujen professorien ja muiden ammattilaisten haastatteluja siitä, miten miten tietoon perustuvat ja avoimen datan käytännöt vaikuttavat tieteenaloihin kvanttiteknologiasta taloustieteeseen. Lisäksi näyttelyssä voidaan Aalto-yliopiston omaa toimintaa käsittelemällä näyttää, miten datasta on tullut vettä, jota tarvitaan yliopiston toimintaan ja päätöksentekoon, ja miten aaltolaiset eri työtehtävissä ovat vähitellen alkaneet nähdä, ymmärtää, arvostaa ja jakaa dataa päivittäisessä työssään.

Selaa näyttelyn sisältöä:

Näyttelyn kävijät voivat tutustua interaktiivisiin ja osallistaviin projekteihin, mukaansatempaaviin installaatioihin, arkistokohteisiin ja 3D-painettuihin kokoelmiin sekä videoteoksiin ja julkaisuihin. Kaikki näyttelyn konseptin, visuaalisen ilmeen, esillepanon ja äänten parissa työskennelleet suunnittelijat ovat myös Aallon opiskelijoita ja Aallosta valmistuneita, jotka ovat osallistuneet monin tavoin näyttelyn visuaaliseen tulkintaan ja mediamateriaaleihin, kuten haastattelusarjaan.

    Overview of Ali Akbar Mehta's art piece in Data Vitality exhibition, photo by Outi Turpeinen

    Tohtoriopiskelija Ali Akbar Mehtan ”256 Million Colours of Violence ” -projekti on sekä immersiivinen installaatio että sen mukana oleva osallistava verkkoarkistotutkimushanke. Se haastaa meidät pohtimaan byrokratian muotoa ja funktiota identiteetin ja olemisen luokittelujen vahvistamisessa. Projektissa käytetään värejä ilmentämään yksilöllisiä ja kollektiivisia väkivaltaa koskevia historioita ja kokemuksia, ja sen tavoitteena on luoda yhdessä poliittisesti tiedostavia arkistoja. Kuva: Outi Turpeinen

    Objects from Data Vitality exhibition, photo by Outi Turpeinen

    Aalto-yliopiston arkisto ja PhotoRobot esittelevät arkistoidun esineen dataelinkaarta sekä uusia opetuskokoelmien avustamiseen ja laajentamiseen sopivia fotogrammetria- ja digitointityökaluja. Kokonaisuuteen kuuluu myös useita uskomattomia projekteja, jotka lähestyvät kvalitatiivisen datan luomista ja tiedonkeruun infrastruktuureja niin empaattisesta, inhimillisestä kuin ei-inhimillisestäkin näkökulmasta. Kuva: Outi Turpeinen

    Detail from Open Forest installation in Data Vitality exhibition, photo by Mikko Raskinen

    Andrea Boteron ja Markéta Dolejšován "Open Forest" on toinen ainutlaatuisen kokeellinen ja performatiivinen projekti, joka hahmottaa, miten rakennamme ja luomme yhdessä dataa tarinankerrontaa ja maailman rakentamista varten käyttämällä metsän maisemaa ja kertomalla tarinoita ympäristöistämme ja ilmastokriisistä. Vuorovaikutteisen installaationsa ja metsäkävelyjensä avulla he avaavat metsän inhimillisen ja ei-inhimillisen ekologian välisiä suhteita, sekä olentojen, tutkijoiden, kansalaisten, kasvien ja tietoasemien välisiä suhteita.  Kuva: Mikko Raskinen

    General image from Data Vitality exhibition, photo by Outi Turpeinen

    Vaikka näyttelyn keskiössä on Aalto-yliopisto, meillä on myös kansainvälisiä näkökulmia, kuten Bethany Crawfordilta tilattu uusi teos sekä näyttelyyn kutsuttu Aesthetic Programming -projekti. Kuva: Outi Turpeinen

    Digitalisaatiojohtaja Kati Hagros Data Vitality -näyttelyn avajaispuheessaan:

    ”Lempijuttuni maailmassa on maata öisin kalliolla kesämökillämme ja pohtia isoja kysymyksiä, kuten miten maailmankaikkeus sai alkunsa ja miksi avaruus on niin suuri ja kaunis. Nykymaailmassa avaruus ei kuitenkaan ole ainoa mielenkiintoinen asia. Me ihmiset olemme luoneet täysin uuden maailmankaikkeuden, digitaalisen maailmankaikkeuden, joka on täynnä uusia isoja kysymyksiä. Aletaan siis kysyä itseltämme dataa koskevia kysymyksiä: Voimmeko enää elää ilman dataa? Kuinka paljon dataa ihmiskunta tarvitsee? Voiko se pelastaa planeetan? Voiko data kestää ikuisesti? Voiko se olla kaunista? ”

    Näyttelyyn voi tutustua Dipolissa tai virtuaalisesti 14.2.2022 asti

    • Dipoli Gallery: Otakaari 24, 1. kerros. Tila on kaikille avoin julkinen tila.
    • Dipolin aukioloajat voit tarkistaa täältä.
    • Dipoli on avoinna myös joulun lomakaudella (20.12.2021 – 7.1.2022 aukioloajat ovat 8.00 – 15.30), jos haluat vierailla aikana, jolloin yliopisto muuten lähes nukkuu.
    • Suosittelemme vahvasti kasvomaskien käyttöä kaikissa tiloissamme.
    • Näyttelyyn voi tutustua virtuaalisesti täällä:
      https://virtualexhibitions.aalto.fi/fi

    Lisätietoja

    https://www.aalto.fi/fi/datavitality

    • Julkaistu:
    • Päivitetty:

    Lue lisää uutisia

    Professori Maria Sammalkorpi
    Tutkimus ja taide Julkaistu:

    Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi

    Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
    Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
    Mediatiedotteet Julkaistu:

    Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

    Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
    bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
    Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

    Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

    Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
    2020 rajanylitykset pohjoismaissa
    Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

    Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

    Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.