Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Datarihmasto ja veistoksellinen illuusio – Aalto-yliopiston julkisen taiteen kilpailun voittajat juhlistavat insinööritiedettä
Kilpailujen voittajiksi nousivat Pasi Rauhalan Mycelium of the Future -teosehdotus sekä Teija ja Pekka Isorättyän Love Gear -teosehdotus. Tulevat teokset sijoittuvat Aalto-yliopisto Works -korttelin K2- ja K3-rakennuksiin. Yliopisto järjesti kaksi julkisen taiteen kilpailua, joista toinen oli ensimmäistä kertaa kaikille avoin taidekilpailu.
Aalto-ylipisto julkisti tammikuussa 2022 kaksi julkisen taiteen kilpailua, joilla etsittiin poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia teosehdotuksia rakenteilla olevan Aalto-yliopisto Works -korttelin tiloihin. Ensimmäistä kertaa järjestetty kaikille taiteilijoille avoimella taidekilpailulla haettiin teosehdotuksia Aalto Works -korttelin K2-rakennuksen (Puumiehenkuja 3) julkisivuun. Kutsukilpailuun osallistuvilta taiteilijoilta toivottiin ehdotuksia pysyvistä taideteoksista sijoitettavaksi neljään tilaan K3-rakennukseen (Puumiehenkuja 5).
“Julkisella taiteella on tärkeä rooli Aalto-yliopiston taiteellisen toiminnan monipuolisessa paletissa. Voittajien valinta oli tällä kertaa vaikeaa, koska ehdokkaiden taso oli niin korkea. Uskomme, että valitut teokset kiinnostavat Otaniemessä työskenteleviä ja vierailijoita hyvin pitkään”, sanoo taidekilpailujen tuomaristojen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen.
Kaikille avoimen taidekilpailun voittajaehdotukseksi nousi Teija ja Pekka Isorättyän kineettinen valoveistosehdotus Love Gear, jonka liikkuvat rattaat luovat K2-rakennuksen julkisivuun illuusion jatkumosta. Tuomaristoa ilahdutti erityisesti teoksen materiaalien yhdisteleminen sekä sen tapa keskustella insinööritieteen historiasta. Avoimen kilpailun toisen sijan sai taidekollektiivi SWartin Ratio-teos ja kolmannen sijan Antti Ahlavan Graffiti-teos. Kilpailuun tuli 12 teosehdotusta.
Kutsukilpailun voitti Pasi Rauhalan dataa visualisoiva ja eri puolilla rakennusta kulkeva valoteos Mycelium of the Future. Tuomariston mukaan teos ottaa tilan hienosti huomioon ja sen sisältö on sujuvasti yhteistyössä yhteisön kanssa. Kilpailuun tuli neljä teosehdotusta.
Korttelin taidekokoelma kehittyy ajan myötä
Molemmat kilpailut olivat korkeatasoisia ja niiden kautta löydettiin juuri ne elementit, joita kilpailuilla haettiin. Teosten asennusten aikataulu tarkentuu lähempänä rakennustöiden valmistumista. Korttelin muihin rakennuksiin suunnitellaan taiteen suoraostoja, joiden kuratoinnista vastaavat professori Helena Sederholm ja erityisasiantuntija Outi Turpeinen.
Otaniemessä sijaitseva Konemiehen kortteli muuntuu Aalto Works -kortteliksi korjaus- ja täydennysrakentamista yhdistävän hankkeen myötä vuoteen 2025 mennessä. Valmistuttuaan kortteli tarjoaa kodin muun muassa Insinööritieteiden korkeakoulun laitoksille, Sähkötekniikan korkeakoulun sähkökonesalille, Aalto Design Factorylle, Startup Saunalle, Aalto Ventures Programille sekä Aalto-yliopiston yhteistyökumppaneille.
Teemana kunnianosoitus insinööritieteelle
Aalto Works -korttelin taiteen teema Engineering Materials kunnioittaa Otaniemen alueen roolia insinöörikoulutuksen kotipaikkana. Teema leikittelee sanoituksellaan, sillä englanninkielinen sana engineering on myös verbi. Kortteli yhdistää eri tieteenaloja sekä toimijoita, esimerkiksi koneinsinöörejä ja tuoreita startup-yrityksiä.
Engineering Materials -kokoelman tavoitteena on luoda sekä kriittisiä kysymyksiä että inspiroivaa estetiikkaa työ- ja opiskeluympäristöön. Teosten tehtävänä on sekä haastaa ajatteluamme että täydentää fyysistä ympäristöä tuomalla esiin yhteisöllisyyden tunteen. Taideteema rakentaa odotuksia tulevaisuuden insinööritieteelle.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Periaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature -taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mitä julkisuus tarkoittaa. Julkinen taide on paikkasidonnaista ja se liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Lisätietoja
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, taide ja näyttelyt
[email protected]
puh. 050 431 4194
Lue lisää
Aalto-yliopisto julkistaa kilpailut rakenteilla olevan korttelin taideteoksista
Ensimmäistä kertaa kaikille taiteilijoille avoin kilpailu on auki 4.1.–4.4.2022.
Aalto-yliopisto Works
Konekorttelista tulee Aalto Works-kortteli 2025 mennessä.
Pasi Rauhala: Mycelium of the Future
Kutsukilpailun voittajaehdotus, valmis teos sijoittuu Aalto Works -korttelin K3-rakennukseen.
Teija ja Pekka Isorättyä: Love Gear
Kaikille avoimen kilpailun voittajaehdotus, teos sijoittuu K2-rakennuksen julkisivuun.
Swart: Ratio
Kaikille avoimessa kilpailussa toiselle sijalle tullut teosehdotus.
Taidekollektiivi SWartiin kuuluvat ja ehdotuksen laativat:
Suvi Saastamoinen, maisema-arkkitehti, TaM
Santeri Nuotio, arkkitehti
Sini Mäkinen, teollinen muotoilija
Anssi Mäkinen, valaistussuunnittelija, TaM
Antti Ahlava: Graffiti
Kaikille avoimen kilpailun kolmannelle sijalle tullut ehdotus.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu
Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024
Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.