Digipalveluiden hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen – tutkimushanke etsii keinoja vähentää ICT:n ympäristövaikutuksia
Autoilun ja lentomatkustamisen vähentäminen ja huonelämpötilan alentaminen ovat tuttuja keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä. Mutta moniko tulee miettineeksi, että suoratoistopalvelun käyttö tai sähköpostiliikenne kasvattavat ympäristökuormaamme?
Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) kuluttaa arviolta jopa kymmenesosan maailman sähköstä, ja sen hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen. Energiankulutuksen ennustetaan vain kasvavan erityisesti videosisältöjen kulutuksen myötä. Lisäksi ICT-sektorin ympäristökuormaa kerryttää harvinaisten maametallien käyttö laitteiden valmistuksessa sekä kasvava elektroniikkajätteen määrä.
”Esimerkiksi autoilussa energiankulutuksen huomaa, ainakin kukkarossa. ICT-alan resurssien kulutus sen sijaan on usein kuluttajalta piilossa”, sanoo professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta.
ICT voi kuitenkin myös auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, kun etäpalaverit vähentävät matkustamista ja älykkäät järjestelmät tehostavat teollisuuden prosesseja.
”Digitaaliset palvelut ja laitteet ovat nivoutuneet osaksi kaikkia arkisia toimintoja, joten niiden ympäristöystävällisyyden edistäminen on tärkeä askel kohti kestävämpää yhteiskuntaa”, Manner sanoo.
ICT avuksi kohti hiilineutraaliutta
Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto käynnistävät yhteistyöhankkeen, jossa etsitään tapoja vähentää ICT-alan negatiivisia ympäristövaikutuksia infrastruktuurin, digitaalisten palveluiden ja niiden kulutuksen alueilla.
Tutkimuskohteena ovat esimerkiksi datakeskusten ylijäämälämmön hyödyntäminen yhdyskuntien lämmityksessä, resursseja säästävien verkkopalvelujen suunnittelu sekä kuluttajien tietoisuus ICT:n ympäristövaikutuksista.
”Myös digipalveluita suunnittelevat yritykset on saatava mukaan, jotta kuluttajilla on mahdollisuus valita ympäristöystävällisempiä digitaalisia palveluita”, sanoo professori Jari Porras LUT-yliopistosta.
Huomattava osa suomalaisten digitaalisten palveluiden kulutuksen ja laitteiden valmistuksen ympäristökuormasta syntyy muualla kuin kotimaassa. Tutkijoiden mukaan Suomi voi kuitenkin toimia edelläkävijänä omalla esimerkillään ja ajaa muutosta EU:n kautta, mutta se vaatii tutkittua tietoa.
”Suomessa on jo ensimmäisiä hyviä esimerkkejä siitä, miten datakeskusten hukkalämpöä otetaan hyötykäyttöön. Asiaa on tärkeä pitää esillä ja viedä tietoa parhaista konsepteista eteenpäin, sillä ala on voimakkaassa kasvussa”, sanoo professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta.
Suomen Akatemia myönsi ICT Ilmaston Eduksi (ICA) -hankkeelle 1,44 miljoonan euron rahoituksen ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätasoisen tutkimuksen erityisrahoituksen haussa.
Lisätietoja
Professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto
[email protected]
Professori Sanna Syri
Aalto-yliopisto
[email protected]
Professori Jari Porras
LUT-yliopisto
[email protected]
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.