Uutiset

Digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuurit mukaan Suomen Akatemian uudelle tiekartalle

Aallon osuus infrastruktuurissa liittyy kieliteknologiaan ja linkitetyn datan tietoinfrastruktuuriin digitaalisissa ihmistieteissä.
hyvoneneero_700_400_fi.jpg
Eero Hyvönen on Aalto-yliopiston professori ja Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n johtaja. Kuva: Anni Hanén / Aalto-yliopisto

Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johdolla valmisteltu kansallinen digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuriehdotus Common Language Resources and Technology Infrastructure (FIN-CLARIAH) on valittu Suomen Akatemian uudelle tietoinfrastruktuurikartalle

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on luettelo Suomen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle strategisesti merkittävistä, seuraavien 10–15 vuoden aikana tarvittavista tutkimusinfrastruktuuripalveluista. Tiekartalle pääsi yhteensä 29 korkeatasoista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat tutkimustyön, edistävät tutkimusyhteistyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista.

FIN-CLARIAH-yhteistyössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Aallon osuus infrastruktuurissa liittyy kieliteknologiaan ja tietotekniikan laitoksen Semanttisen Laskennan tutkimusryhmän (SeCo) kehittämään linkitetyn avoimen datan tietoinfrastruktuuriin digitaalisissa ihmistieteisessä (LODI4DH). Siihen kuuluu CSC:n palvelimilla julkaistuja ontologia- ja datapalveluita, työkaluja sekä tutkijoiden ja laajemman yleisön käyttöön kehitetyt semanttiset Sampo-portaalit, joilla on ollut tähän mennessä miljoonia käyttäjiä verkossa. Työtä on tehty yhdessä Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen kanssa, ja se on osa Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun infrastruktuuriohjelmaa.

"FIN-CLARIAH tarjoaa pitkäaikaisen kehyksen yhteistyön kehittämiselle humanististen ja sosiaalitieteiden alojen tutkijoiden ja Aallon tietojenkäsittelytieteen edustajien välillä", toteaa Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen, joka on toimii myös Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtajana.

Tiekartalle päässeen FIN-CLARIAH-hankkeen tavoitteena on tulevaisuudessa saada Suomi mukaan täysjäseneksi EU-tason (ERIC) DARIAH-infrastruktuuriohjelmaan. Euroopan unionin CLARIN-ohjelmassa Suomi on jo mukana. Pääsy tiekartalle tarjoaa uusia mahdollisuuksia kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä pitkäaikaisen rahoituksen saamiseen infrastruktuurien ylläpitoon ja kehittämiseen. Nyt DARIAH:ssa ovat mukana Suomesta Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto/HELDIG, mutta vain cooperating partner -statuksilla.

Lisätietoja

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG / Helsingin yliopisto
Puhelin 050 3841 618
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A handbook on the counter of a shop.
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna

Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.
Ilmakuva rannikkonäkymästä, jossa on maailmanpyörä, moderneja rakennuksia ja sininen taivas rauhallisen veden yllä.
Yhteistyö Julkaistu:
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa

Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.