Energiatehokkuus on keskeinen teema uusissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen kymmenelle kestäviä ja energiatehokkaita ICT-ratkaisuja tutkivalle hankkeelle. ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman rahoitus kolmivuotisille hankkeille on yhteensä 6,85 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulujen kahdeksan tutkijaa saivat yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa viidelle eri hankkeelle.
WALLPAPER on professori Riku Jäntin, professori Caterina Soldanon, professori Ville Viikarin ja professori Jyri Hämäläisen konsortiohanke. Wallpaper eli Älykäs tapetti -hakemus sijoittui ICT 2023 -haussa ensimmäiseksi kaikista 39 hakemuksesta.
WALLPAPER pyrkii parantamaan nykyisten ja tulevien langattomien järjestelmien energiatehokkuutta kehittämällä uudelleen konfiguroitavaa älykästä pintaa. Samalla hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja orgaanisista ja kierrätettävistä materiaaleista valmistukseen, mikä vähentää vaikutusta maailmanlaajuiseen sähköiseen jätteeseen.
Professori Juho Kannalan hankkeessa kehitetään laskennallisia menetelmiä tulevaisuuden koneiden energiatehokkaisiin havainnointijärjestelmiin. Tutkimusta tarvitaan, jotta tietokonenäkö- ja tekoälymenetelmät voisivat vastata muuttuvien teollisuudenalojen, kuten liikenteen ja robotiikan, murrokseen kohti energiatehokasta ja kestävää toimintaa pitkällä aikavälillä.
Professori Mikko Kivelän CON-NET-hankkeessa kehitetään koneoppimismenetelmiä trendien, signaalien ja epäilyttävän käyttäytymisen ja häiriökäyttäytyvien tahojen havaitsemiseen, ymmärtämiseen ja hillitsemiseen verkossa. CON-NET-projektissa käytetään hyväksi monitasoverkostoja, ja luodaan verkkoalusta monitasoverkostojen visualisointiin, mitä käyttäen loppukäyttäjät voivat ymmärtää paremmin häiriökäyttäytymisen lähteitä ja vaikutuksia.
Professori Joni Pajarisen hankkeen tavoitteena on välttää sirujätettä. Laitteistokiihdyttimet voivat parantaa merkittävästi energiatehokkuutta sellaisissa tehtävissä kuin tekoäly, verkkokäsittely, fysiikan simulointi tai salaus. Kuitenkin algoritmien nopean kehityksen myötä olemassa olevista kiinteiden toimintojen kiihdyttimistä tulee nopeasti sirujätettä. Tutkimuksen tavoitteena on välttää sirujätettä ja automatisoida uudelleenkäytettävien ohjelmoitavien laitteistokiihdyttimien tuotantoa vahvistusoppimismenetelmillä.
Professori Patrick Rinke tekee AI-ohjelmistopohjaista materiaalisuunnittelua kestävälle tekoälylaitteistolle (AI4AI). Hankkeessa kehitetään tavanomaisilla tekoälytyökaluilla uutta neuromorfista eli aivojen tapaan toimivaa tekoälylaitteistoa. Tämäntyyppinen tekoäly kuluttaa paljon vähemmän energiaa kuin perinteinen tekoäly perinteisillä siruilla, ja siksi se on parempi vaihtoehto ympäristön kannalta. Hanketta vetää VTT:n työelämäprofessori Sayani Majumdar.
Professori Zhipei Sun työskentelee hankkeessaan Tampereen yliopiston professori Nonappan kanssa ja pyrkii kehittämään korkean suorituskyvyn fotoniikkaa puusta. Fotoniikan ja puun yhdistäminen tässä yhteishankkeessa tarjoaa kestäviä ja energiatehokkaita ratkaisuja joihinkin fotoniikan ja optoelektroniikan sovelluksiin.
Tiedote: Suomen Akatemia
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.