Englannissa tehtiin fuusioenergian uusi maailmanennätys - suomalaistutkijat merkittävässä roolissa
EUROfusion-konsortion 4800 tutkijaa onnistuivat kokeessa, joka tuotti 59 megajoulea fuusioenergiaa tasaisella yli 10 megawatin teholla. Energia, joka riittäisi vesitynnyrin kiehauttamiseen, tuotettiin yhdessä plasmapurkauksessa alle 10 sekunnin aikana. Ennätys yli kaksinkertaistaa edellisen, vuonna 1997 saavutetun 21,7 megajoulen tuloksen.
Kokeet tehtiin Englannissa Oxfordin lähellä sijaitsevalla Joint European Torus (JET) ‑reaktorilla, joka on maailman suurin fuusiotutkimuslaite. Tutkijaryhmässä on useita Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston asiantuntijoita. EUROfusion-konsortion tutkimus on Euroopan komission ja jäsenmaiden yhdessä rahoittamaa.
"Tutkimuksellamme oli merkittävä rooli vuoden 2021 fuusioenergian maailmanennätyksessä", toteaa professori Mathias Groth Aalto-yliopistolta.
Nyt toteutetussa koesarjassa yhdistettiin yli kahden vuosikymmenen tutkimuksessa saavutettu osaaminen ja käytettiin todellista fuusiopolttoainetta. Kokeiden tarkoituksena oli valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla kansainvälisen ITER-reaktorin käynnistämiseen. Saavutettu ennätys ja kokeista kerätty valtava määrä tieteellisiä tuloksia vahvistavat ITER-reaktorin ennusteita. ITER on kuin suurennettu JET-reaktori. Se on rakenteilla Etelä-Ranskaan EU:n, Etelä-Korean, Intian, Japanin, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain yhteisenä projektina, jolla halutaan todistaa fuusiosta saatavan enemmän energiaa kuin mitä plasman kuumentaminen vaatii.
Fuusion kehittämisen tavoitteena on tuoda kestävien energianlähteiden valikoimaan turvallinen, tehokas, riittoisa ja vähähiilinen lisä.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.