Uutiset

Ensivuosikurssilaiset pystyvät huikeisiin suorituksiin sähköpajakurssilla – assistentin mukaan sopivalta säätämiseltäkään ei silti vältytä

Kurssiassistentteina työskentelevät opiskelijat ovat tärkeässä roolissa yhdellä Sähkötekniikan korkeakoulun tärkeimmistä kursseista.
Aalto University / Electrical Engineering Workshop / photo: Linda Koskinen

Ville Hiltunen toimii neljättä kertaa assistenttina sähköpajakurssilla, jossa opiskelijat pääsevät kokeilemaan oppimaansa käytännössä. Pääosan kurssista muodostaa mikro-ohjainta käyttävä projektityö, joka esitellään yleisölle kurssin loppunäytöksessä. Mikro-ohjain on hyvin pieni tietokone, jonka avulla rakennettaviin laitteisiin saadaan helposti "älyä" tai ohjelmoitavuutta.

Kurssiassistentteina toimivilla opiskelijoilla on tärkeä rooli kurssin opetuksessa ja kehittämisessä. Heidän tehtävänsä on auttaa opiskelijaryhmiä projektitöissä sekä pitää elektroniikka-aiheisia harjoituksia ja luentoja.

”Olen pyrkinyt valitsemaan assistenteiksi henkilöitä, jotka laajentavat omaa osaamistani. Assistenteilla on paras tuntuma käytännön ongelmiin ja koodauksessa tai rakentelussa vastaan tuleviin sudenkuoppiin”, kurssin vastuuopettaja Kimmo Silvonen kertoo.

Elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineesta kandidaatiksi valmistunutHiltunen suorittaa maisteriopintojaan signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella. Vaikka kandidaatinpaperit ovat jo taskussa, on kurssiassistentin työ opettanut paljon uutta elektroniikasta.

”Opiskelijat kysyvät kaikenlaista, mistä en ole kuullutkaan ja usein asiaa pitää vetäytyä tutkimaan. Lisäksi parhaita projekteja seuraamalla oppii havaitsemaan hyvän projektin tunnusmerkkejä. Useimmiten ensimmäisten viikkojen työpanos määrittää koko projektin tason.”

Projektissa oli mukana aitoa sähköpajahenkeä eli hirveää säätöä, kun jokin tilattu osa ei toiminutkaan niin kuin oli tarkoitus.

Ville Hiltunen

Työn parhaita puolia ovat Hiltusen mukaan opiskelijat, joita yhdistää halu oppia. Usein assistentin apua tarvitaan vain kurssin alussa, jonka jälkeen opiskelijat pääsevät vauhtiin ja työskentelevät itsenäisesti. Erityisen mieleenpainuvia ovat hetket, jolloin opiskelijat onnistuvat ensimmäistä kertaa kääntämään servo-ohjatun laitteen.

”Sama toistuu jokaisen kurssin alussa, mutta silti se tuntuu jotenkin tärkeimmältä.”

Kahvikoura oli yksi ensimmäisistä projekteista, jonka vastuuassistenttina Hiltunen toimi. Projektin tarkoituksena oli rakentaa robottikäsi, joka kaataa kahvia alustalle asetettuun kuppiin automaattisesti.

”Porukka teki todella hienoa jälkeä ja oppi nopeasti, mikä laajensi käsitystäni siitä, mihin ensivuosikurssilaiset pystyvät. Projektissa oli mukana aitoa sähköpajahenkeä eli hirveää säätöä, kun jokin tilattu osa ei toiminutkaan niin kuin oli tarkoitus.” 

Yhä uudestaan assistentiksi palaavat opiskelijat ovat merkki työn antoisuudesta. Opetuksen lisäksi assistentit ovat osallistuneet myös sähköpajan kehittämiseen. Esimerkiksi 3D-tulostus ja laserleikkaus otettiin jo aikaisessa vaiheessa pajan toimintakulttuuriin mukaan, nimenomaan assistenttien aloitteesta.

Sähköpajakurssi on suunnattu pääasiassa ensimmäisen vuoden elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille, mutta se on avoin kaikille Aallon opiskelijoille. Osallistuneiden joukossa on ollut muun muassa kauppatieteiden ja muotoilun opiskelijoita. Ensimmäisen kerran kurssi järjestettiin vuonna 2013 ja sen jälkeen sen on suorittanut yhteensä noin 1300 opiskelijaa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu

Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Elisa Kultanen kahvilassa
Opinnot Julkaistu:

Väyläopiskelijan tarina: Tradenomista kauppatieteilijäksi

Elisa kertoo kokemuksistaan väyläopiskelijana
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
CS Teacher of the year 2024
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Arto Hellas valittu tietotekniikan laitoksen vuoden opettajaksi 2024

Vuoden opettaja julkistettiin tietotekniikan laitoksen tilaisuudessa keskiviikkona 18. joulukuuta 2024.