Entä jos nanoteknologia voisi pelastaa ihmishenkiä?
Yrityksen kehittämä ratkaisu näyttää päällepäin tavalliselta lasilta, mutta on todellisuudessa voimakas signaalinvahvistaja, joka voidaan integroida jo olemassa oleviin mikroskooppeihin. Ratkaisu tarjoaa muihin huomattavasti kalliimpiin mikroskooppeihin verrattuna selvästi enemmän tehoa ja käyttömahdollisuuksia.
Xfold Imaging on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston spin out -yritys, jonka syntyyn johtaneen idean takana on Naga Subramaniyam, joka on myös yksi Xfoldin perustajista. Hänellä on aiempaa kokemusta nanotieteestä työskenneltyään nanovalmistuksen ja -spektroskopian parissa. Osana tutkimustyötään Subramaniyam teki yhteistyötä Biomedicumin kanssa Helsingissä. Lääketieteellisen teknologiaan suuntautuva tutkimus oli hänelle siis luonnollinen valinta.
”Xfoldin käyttämä lasi on suunniteltu yhteensopivaksi useimpien laboratoriomikroskooppien kanssa”, kertoo Xfoldin toimitusjohtaja Timo Jäntti.
”Kehittämämme teknologia, jota kutsumme pintavahvisteiseksi biolääkinnälliseksi kuvantamiseksi, mahdollistaa satakertaisten biolääkinnällisten kuvien luomisen ilman, että olemassa olevia laitteita olisi tarvetta päivittää tai modernisoida.”
Jotta solujen tarkastelu tuottaisi merkityksellisiä tuloksia, tarvittiin aikaisemmin valkaisuprosessi, jonka avulla solun signaalia voitiin vahvistaa. Valkaisu kuitenkin lyhentää solun elinikää ja näin ollen myös sen havainnointiin käytettävissä olevaa aikaa. Tämä tuottaa ongelmia, sillä tarpeeksi pitkä tarkasteluaika on välttämätön solun toiminnan selvittämiseksi tai kemiallisten reaktioiden tutkimiseksi.
Tieteentekijät joille demonstroimme teknologiamme toimintaa pitävät erityisesti siitä, miten sen avulla pystytään kuvantamaan soluja. Sen lisäksi että he näkevät solut paremmin, he pystyvät tarkastelemaan elävää solua sata kertaa pidempään ilman valkaisua toimivan ratkaisumme ansiosta”, Jäntti sanoo.
Diagnoosiaika on näin mahdollista jopa puolittaa, mikä voi ääritapauksissa auttaa pelastamaan ihmishenkiä mahdollisen epidemian alkuvaiheessa.
Xfoldin ratkaisun kaupallistamisen ollessa täydessä vauhdissa sen teknologia tulee antamaan tutkijoille ennenäkemättömän mahdollisuuden täysin uusien löytöjen tekemiseen ja siten myös merkittävien läpimurtojen saavuttamiseen.
Xfold keskityy tällä hetkellä biolääketieteeseen, mutta yritystä on jo pyydetty tuottamaan ratkaisuja satelliitteihin ja matkapuhelinten akkuihin. Jäntti ja Xfold katsovat kuitenkin jo kauemmas tulevaisuuteen.
”Kehitämme jatkuvasti entistä tehokkaampia eläviin soluihin liittyviä ratkaisuja. Jos saisimme kuvantamistason nostettua esimerkiksi 100 prosentista 400 prosenttiin, ihmissilmille näkymätöntä tietoa voitaisiin alkaa käsitellä tekoälyn avulla. Kuka tietää, mitä kaikkea tällaisen teknologian avulla voitaisiin löytää?”, Jäntti sanoo.
Xfold Imaging, perustettu vuonna 2018
Perustajat:
Timo Jäntti – Toimitusjohtaja
Nagarajan Subramaniyam - Teknologiajohtaja
Markku Sopanen
Antti Isomäki
Saija Silvola
Janne Mäkelä
Yrityksen merkittävimmät virstanpylväät:
2017-2018 - TUTL-rahoituksen avulla toteutettu hanke yhdessä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa
2018 Q3 - Xfold Imaging Oy perustettiin
2019 Q2 - Toiminnan aloitus ja ensimmäinen rahoituskierros Butterfly Venturesin kanssa
2019 Q3 - Pilotit käynnissä johtavien yliopistojen (mm. Okinawa, Stanford) kanssa kolmella mantereella
2019 Q3 - Ensimmäinen asiakas. Tästä toimintamme lähtee lentoon!
Lue lisää uutisia
Kielibuusti-hanke 2025–2028 tukee Aalto-yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä
Kielibuustissa kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön suomen kielen oppimisen ja käyttämisen mahdollisuuksia sekä tuetaan Aalto-yhteisön monikielisiä työskentelykäytäntöjä.
Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen
Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille
Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.