Etäopetukseen siirtymisestä saatuja oppeja hyödynnetään tulevaisuudessa

Luennot, laskuharjoitukset ja projektityöt siirtyivät pikavauhtia verkkoalustoille ja videopalavereihin, kun Aalto-yliopistossa siirryttiin koronavirusepidemian vuoksi täysin etäopetukseen maaliskuun puolivälissä.

Kulunut kevät on vaatinut joustavuutta niin opetushenkilökunnalta kuin opiskelijoilta. Digityökalujen lisäksi haltuun on täytynyt ottaa myös entistä enemmän itsensä johtamisen taitoa, sanoo Sähkötekniikan korkeakoulun opetuksesta vastaava varadekaani Keijo Nikoskinen.

”Kertarysäyksellä etäopetukseen siirtyminen on ollut hyppy kylmään veteen. Opettajat ovat kuitenkin suhtautuneet tilanteeseen rakentavasti ja kehittäneet nopeasti uusia toimintatapoja”, Nikoskinen sanoo.

Toukokuussa sulkeutuneen Sähkötekniikan korkeakoulun oppimispalveluiden tekemän kyselyn mukaan 70 prosenttia korkeakoulun opiskelijoista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että on voinut opiskella hyvin ja edetä opinnoissaan etäopiskelun aikana. Neljäsosa opiskelijoista oli jokseenkin eri mieltä tai eri mieltä asiasta.

Luennot taipuvat videoille, vuorovaikutus ei

Yliopistonlehtori Anu Lehtovuoren mukaan etäopetukseen siirryttiin yllättävän sujuvasti. Lehtovuori veti keväällä kandiopiskelijoille suunnattua yli sadan hengen kurssia sekä pienempää maisteri- ja jatko-opiskelijoiden ryhmän kurssia.

Massakurssilla luennot pidettiin videoituina tietoiskuina ja lisäksi hyödynnettiin verkosta löytyviä lisämateriaaleja. Pienemmän opetusryhmän kanssa Lehtovuori piti luennot livenä Zoomin kautta. Opiskelijoilta tullut palaute oli pääosin hyvää.

”Digitaalisia työkaluja on ollut käytössä jo monilla kursseilla, joten ne olivat monelle entuudestaan tuttuja”, Lehtovuori sanoo.

Electronics and Nanotechnology -maisteriohjelmassa opiskelevan Matti Kuosmasen mukaan luennot ja laskuharjoitukset ovat toimineet myös etänä. Neuvontatuokioita ja apua on ollut tarjolla.

”Parasta on ollut se, ettei opetus ei ole ollut niin vahvasti aikaan tai paikkaan sidottua”, Kuosmanen sanoo.

”Kysymysten esittäminen ja aktiivinen osallistuminen on kuitenkin hankalampaa kuin lähiopetuksessa. Yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa on ollut kursseilla erittäin hyödyllistä, mutta nyt se on varmasti monilla vähentynyt.”

Myös Lehtovuori kollegoineen on huomannut, että vuorovaikutuksen luominen on etäkursseilla hankalaa. Kyselyssä noin 45 prosenttia opiskelijoista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhteenkuuluvuuden tunne on onnistuttu säilyttämään myös etänä.

“Aidossa vuorovaikutustilanteessa syntyvä hiljainen yhteishenki ja asioiden pohtiminen vieruskaverin kanssa jäävät nettifoorumeilla pois. Meidän täytyy miettiä ratkaisuja vuorovaikutuksen lisäämiseen tulevaa varten”, Lehtovuori sanoo.

"Kaikille etäopiskelu ei varmasti sovi, varsinkaan jos tilanne pitkittyy. Tosielämän vertaistuen merkitys on suuri.”

Käytännön kursseilla vaikutukset näkyvät selvimmin

Sähkötekniikan korkeakoulussa ei ole jouduttu tilanteen vuoksi perumaan kursseja. Kesällä opetustarjontaa on jopa hieman tavallista enemmän. Suoritustapoihin, erityisesti käytännön kursseilla, etäopetus on kuitenkin aiheuttanut suuria muutoksia.

Ensimmäisen vuoden sähkötekniikan opiskelija Melina Sundell osallistui kevätlukukaudella sähköpajakurssille, missä opiskelijaryhmät suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia elektroniikkarakennusprojekteja. Ilman työpajan välineitä Sundellin ryhmän robottisukellusveneen rakentaminen vaihtui lähinnä teoreettiseksi työksi.

"Projektimme vaatisi ohjelmointia, mutta käytetty ohjelmointikieli ei ole meille kenellekään tuttu. Lopputuloksen kanssa joutuu tekemään kompromisseja, kun matalan kynnyksen apua ei ole saatavilla eikä pajalle pääse hakemaan komponentteja", Sundell sanoo.

Matti Kuosmasen opinnoissa laboratoriotöitä on korvattu esseen kirjoittamisella tai ylimääräisillä luennoilla.

”Laboratoriotöiden peruuntuminen on harmillista, koska ne tuovat käytännön kokemusta esimerkiksi mittalaitteiden käytöstä”, Kuosmanen sanoo.

Poikkeustilanteesta on otettava opit irti

Kevään aikana on saatu pyytämättäkin tulevaisuuden kannalta hyödyllisiä oppeja etäopetuksen kehittämiseen. Siirtyminen digi- ja etäopetukseen on trendi, joka vain vahvistuu elinikäisen oppimisen tarpeen myötä.

”Jatkossa meidän täytyy ottaa etäopiskelun vaatimukset entistä paremmin huomioon sekä opettajien että opiskelijoiden osalta. Tämä tarkoittaa entistä parempien digitaalisten työkalujen käyttöönottoa, mutta myös tärkeiden työelämätaitojen, kuten omien aikataulujen ja työskentelytapojen hallinnan opettelua”, Nikoskinen sanoo.

”Nyt olemme joutuneet siirtämään opetusohjelman mukaiset kurssit nopeasti etäopetukseksi. Jos suunnittelemme alusta saakka etäopetusta, voidaan suoritustavat ja pedagogiset ratkaisut suunnitella sen mukaan”, Anu Lehtovuori muistuttaa.

Tärkeää on myös taata riittävä tuki. Kyselyn mukaan noin 60 prosenttia opiskelijoista koki saaneensa riittävästi ohjausta etäopintoihin. Neljäsosa koki, että tukea ei ole riittävästi.

”Pienryhmätyön ohjaaminen on koettu hankalammaksi kuin opetustilassa, kun opettajat eivät voi kierrellä katsomassa, tarvitaanko jossain apua. Opettajien yhteistyötä kursseilla täytyy tehostaa”, Nikoskinen sanoo.

Anu Lehtovuoren mukaan opetuksen IT-palvelut ovat olleet suurena apu etäopetuksen järjestämisessä. Tärkeää vertaistukea ovat tarjonneet opettajien viikottaiset virtuaaliset kahvituokiot.

”Opetushenkilökunta on vaihtanut vinkkejä keskenään ja tukenut toisiaan”, Lehtovuori sanoo.

Opiskelijoiden kysely lähetettiin 1 744 läsnä olevalle Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijalle. Vastanneita oli yhteensä 337 ja vastausprosentti 19,3. Kysely oli auki 5.–18.5.2020.