Filosofi Esa Saarinen ja inhimillinen luottamuksen ilmapiiri

Kuin heikoilla jäillä kävelisi. Siltä tuntuu, kun luottamus puuttuu ihmisten väliltä. Etenemisestä tulee varovaista ja pelokasta. Professori Esa Saarisen mukaan tällaisessa tilanteessa ihmisten väliset ongelmat ja epäluulot tulevat esiin ”kavalan käärmeen lailla”.

”Ahdistus hiipii sisään näkymättömänä yhtiökumppanina. Sitä pohtii, onko missään kohtaa kantavaa jäätä, jos jää jo jostain kohtaa petti. Ja ymmärtää, kuinka hienosti asiat olivat, kun vielä oli luottamusta.”

Tällainen huolestuneisuus nakertaa luovuutta. Huomio hajaantuu asioihin, jotka eivät vie varsinaista asiaa eteenpäin. Keskittyminen herpaantuu ja läpimurrot karkaavat käsistä. On vaikea olla edelläkävijä, jos mieli pyörii kaikessa, mikä voi mennä pieleen.

Mutta jo pelkkä toisen ihmisen vakaa ja luottamusta herättävä tapa toimia voi karkottaa väärät huolenaiheet, Saarinen sanoo.

”Oman luottamukseni herättää reiluus ja sellainen tinkimättömyys, joka ei johdu itsekeskeisyydestä. Ihailen ihmisiä, joiden tapa toimia on kauniilla tavalla eleetöntä. Jääkiekossa heidän pelityylinsä ei olisi näyttävä ruoska, vaan nopea ranneveto pienellä liikkeellä ja valtavalla voimalla.”

Saarisen mukaan ihminen ei välttämättä itse tunnista, kun jotain ihan uutta on syntymässä. Toisten antama tuki on sen vuoksi arvokasta.

”Kun toiset osoittavat luottamusta, voi itsekin luottaa enemmän siihen, mikä on vielä vailla valmista hahmoa.”

Esa Saarisen luentosarjaa Filosofia ja systeemiajattelu on järjestetty vuodesta 2001, ja siitä on muodostunut yhteisöllinen ilmiö Otaniemeen. Sarjan luentotallenteita on katsottu ja kuunneltu yli 800 000 kertaa.

Saarinen itse jäsentää työtään yhdessä professori Raimo P. Hämäläisenkanssa kehittämänsä systeemiälynkäsitteen kautta. Systeemiäly yhdistää inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun. Systeemiälykäs toimii huomaavaisesti, luovasti ja tarkoituksenmukaisesti suhteessa itseensä ja ympäristöönsä. Hänen ajattelunsa on avain parempaan maailmaan.

Suomalaiset eivät turhia sooloile

Saarinen pitää suomalaista yhteiskuntaa luottamusyhteiskuntana. Yksi sen vahvuuksista on ottaa toiset ihmiset vakavasti ja kantaa yhteistä vastuuta. Sen vuoksi myös korona-aika on sujunut Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa.

”Kykenemme kokemaan asiat toistemme kautta ja hahmottamaan kokonaisuuden, jonka yhdessä jaamme. Kokonaisuus saa meidät toimimaan tavoilla, joilla emme välttämättä yksilöinä toimisi. Suhtaudumme kokonaisuuteen välittävästi ja hyväntahtoisesti emmekä pyri liikaa sooloilemaan. Sooloilua ei myöskään ihailla, vaan sen systeemiälyttömyys nähdään terveellä järjellä.”

Saarisen mukaan vahva luottamus näkyy toistuvissa hetkissä, tasaisesti eteenpäin soljuvana arkena. Jos korkean luottamustason yhteisössä syntyy ristiriitatilanne, sen jäsenet säilyttävät silti uskonsa yhteisen hyvän rakentamiseen.

”Jos toinen toimii ajattelemattomasti, sitä pidetään poikkeuksena. Ajatellaan, että siinä oli varmaan jokin väärinkäsitys. Jos loskaa vähän heilahtaa jaloilleni, en lähde kimpaantuneena toisen kimppuun.”

Luottamus luovuuden voimaan

Systeemiajattelussa asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Ajatellaan, että jonkun systeemin, esimerkiksi organisaation, rakenne synnyttää tai ohjaa käyttäytymistä. Mutta kun ympäristö muuttuu voimakkaasti ja herättää epävarmuutta, rakenteet eivät useinkaan kerro, miten tulee toimia. Inhimillinen luottamuksen ilmapiiri nousee silloin ratkaisevaan rooliin. Rakenteiden kätkemiä yksilöiden piileviä voimavaroja saattaa sellaisessa tilanteessa tulla esille yllättävälläkin tavoilla.

”Kun ihmiset välittävät kokonaisuudesta, jonka he jakavat yhdessä, jokaiselle avautuu tilaa välittää muustakin kuin itsestään. Vaikka minua kohdeltaisiin väärin, voin luottaa siihen, että minun etuni tullaan kuitenkin ottamaan jollain tapaa huomioon. Voin myös tehdä tässä hetkessä uhrauksia, koska luotan siihen, että muutkin niin tekevät.”

Saarisen mukaan hyvät teot eivät useinkaan ole rakentein taattavissa tai rahalla ostettavissa.

”Luottamus on tulevaisuuden ennakointia nykyhetkessä. Voin ottaa riskejä, koska luotan siihen, että muut ymmärtävät pelin hengen ja sen, että yhteistä hyväähän tässä luodaan. Yksi mainio esimerkki tämänkaltaisesta onnistumisesta on opiskelijoiden aloitteesta syntynyt kasvuyritystapahtuma Slush. Ei se syntynyt rahalla ja rakenteilla vaan luottamuksella luovuuden voimaan.”

Luottamuksen käsitteellisiä vastakohtia ovat Saarisen mukaan korruptio, itsekkyys ja oman edun ideologia. Luottamuksen lähisukulaisia taas ovat ystävällisyys, hyväntahtoisuus ja elämän kokonaisuuden yhdessä jakaminen.

”Olemme suomalaisina samaa sisarusparvea, tai ainakin pikkuserkkuja. Tietynlainen hyväntahtoinen luottamus on osa arkemme perustaa.”

Saarinen luo tilan oman ajattelun ajattelulle

Filosofi Saarinen koki itsensä tervetulleeksi Otaniemeen alusta alkaen, kaksikymmentä vuotta sitten.

Raimo P. Hämäläinen oli silloisen Teknillisen korkeakoulun systeemianalyysin laboratorion johtaja ja teki aloitteen Saarisen professuurista. Hämäläisen mukaan Saarinen teki juuri sitä, mitä systeemi-insinööritkin: mallinsi asioita kokonaisuuksien kannalta muuttaakseen niitä paremmiksi.

Niin ikään koko Filosofia ja systeemiajattelu -kurssi syntyi Hämäläisen aloitteesta. Sittemmin kurssista muotoutui vakiintunut osa Aalto-yliopiston perusopintoja, ja se on houkutellut myös suuren joukon ulkopuolista yleisöä saleihin.

Lähtökohtana oli, että mitään sellaista Saarisen ei tarvitse opettaa, mitä Otaniemessä osataan jo muutenkin opettaa. Sen sijaan pyrkimyksenä oli laajentaa kurssille osallistuvien ajattelumaailmaa ja vahvistaa henkistä kasvua. Luoda tilaa oman ajattelunsa ajattelulle.

Omaa ajattelua tarkastellessa ihminen voi Saarisen mukaan tulla tietoiseksi haitallisista ajatusmalleistaan, jolloin niitä on myös mahdollista muuttaa.

Kesällä 2021 Saarinen on jäämässä eläkkeelle professorin tehtävistä.

”Filosofit eivät tosin jää koskaan eläkkeelle. Toivon, että emeritusvaihe on itselleni uusi alku. Haluan sukeltaa entistä syvemmälle elävän puheen taikaan ja ajattelun ihmeeseen.”

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 28, toukokuussa 2021 (näköislehti issuu.com-sivustolla).