Uutiset

Harvardista Aaltoon – Matti Hämäläinen aloitti Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana

Hämäläinen on uranuurtaja aivotoiminnan tutkimuksessa kuvantamismenetelmin. Nyt hän haluaa kannustaa laitoksensa tutkimusryhmiä yhteistyöhön ja edistää keskinäistä luottamusta.
Matti Hämäläinen
Hämäläinen siirtyi Aalto-yliopistoon Harvardin yliopiston radiologian professorin paikalta. Kuva: Sheraz Khan

Matti Hämäläinen on aloittanut Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana elokuun alussa. Hämäläinen siirtyi Aalto-yliopistoon Harvardin yliopistosta, jossa hän on toiminut viime vuodet radiologian professorina. Hän on pioneeri magnetoenkefalografian (MEG) alalla. Tätä menetelmää käytetään aivotoiminnan kuvantamisessa. Sekä Aalto että sen edeltäjä Teknillinen korkeakoulu ovat Hämäläiselle läheisesti tuttuja. Viimeksi hän työskenteli Aallossa systeemisen neurotieteen professorina vajaa vuosikymmen sitten.

Millaisia odotuksia sinulla on uudelle roolillesi?

NBE-laitos syntyi vuoden 2015 alussa neljän Aallon yksikön uudelleenjärjestelyn tuloksena. Haastavien alkuaikojen jälkeen laitoksen yhteenkuuluvuuden tunne on merkittävästi parantunut ja laitokselle on onnistuttu rekrytoimaan erinomainen joukko uusia professoreja. Monia uusia merkittäviä tutkimushankkeita on aloitettu. Toivon voivani edistää tätä myönteistä kehitystä ja erityisesti fokusoida tutkimusta hyödyntäen avainosaamistamme ja yhteistyötä sekä laitoksen ja yliopiston sisällä että sen ulkopuolella.

Mitä haluat saavuttaa seuraavan parin vuoden aikana?

NBE koostuu useista tutkimusryhmistä, jotka jo nyt ovat ainakin satunnaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä voisi kuvata saarina, joita yhdistävät joskus sillat, usein lossit ja joissakin tapauksissa vain viikottaiset postiveneyhteydet. Toivon voivani auttaa laitoksen tutkijoita yhdessä keskittymään haastaviin ongelmiin, joiden ratkaiseminen yhden tutkimusryhmän voimin on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näiden ongelmien löytäminen ja ratkaiseminen edellyttää keskinäistä luottamusta, useiden tieteenalojen enemmän kuin pintapuolista ymmärtämistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. 

Edellisessä työpaikassani työtoverini ovat kuvanneet toimintaani sanoilla “liima” ja “pölyttäjä”. Toivottavasti voin myös NBE:ssä toimia samankaltaisesti. Muokkasin taannoin kahta tutkijaa kuvaavan hakemustekstin puolustushenkisen lauseen “Heidän osaamisalueensa eivät mene paljoakaan päällekkäin” muotoon ”Heidän osaamisalueensa täydentävät oivallisesti toisiaan”. Näitä oivallisesti toisiaan täydentäviä osaamisalueita on epäilemättä piilossa sekä NBE:n sisällä että Aallon laitosten välillä, ja voimme niitä yhdessä etsiä.

Mitä pidät keskeisimpinä haasteina neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan alalla lähitulevaisuudessa?

Erityisesti nuoruusiällä ja vanhuudessa puhkeavien neurologisten ja psykiatristen sairauksien ymmärtäminen on edelleen varsin vaillinaista. Osaltaan tähän on syynä käytettyjen tutkimusmenetelmien puutteellisuus tai keskittyminen yhden menetelmän käyttöön tai yhteen pituusyksikköön, jotka ulottuvat molekyylitasolta solujen kautta koko aivoihin ja lopulta käyttäytymiseen. Ongelmien monimutkaisuus tekee tutkimusryhmien yhteistyön ja aikaisemman tutkimuksen syvällisen ymmärtämiseen välttämättömäksi. Merkittävää tietoa aivoista on saatu ainakin viimeisen sadan vuoden aikana, ja vaikka tämän tiedon saatavuus on ennennäkemättömän helppoa, sen sulattaminen vaatii edelleen tuntuvia ponnistuksia. Merkittävä haaste on myös perustutkimustulosten saattaminen ihmisiä hyödyttävään muotoon ja lopulta kliiniseen käyttöön.

Lääketieteellisen tekniikan tärkein haaste on mielestäni merkittävien tutkimuskohteiden valinta. Tieteelliset lehdet ovat pullollaan julkaisuja, joissa esitettyjä menetelmiä on harvoin otettu laajempaan käyttöön: kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa toisiaan. Tässä suhteessa Biodesign Finland -hanke on esimerkki onnistuneesta yrityksestä löytää merkittäviä ongelmia, joiden vastaukset johtavat kaupallisestikin merkittäviin tuloksiin.

Matti Hämäläinen

  • Tekniikan tohtori (Teknillinen fysiikka) 1989
  • Kylmälaboratorion tutkija 1989 – 2001
  • Vieraileva neurotutkija, Massachusetts General Hospital / Harvard Medical School, 2001 – 2003
  • Associate Professor of radiology, Harvard Medical School, 2003 – 2013
  • Systeemisen neurotieteen professori, Aalto-yliopisto, 2013 – 2015
  • Associate Professor of Radiology, Harvard Medical School, 2016 – 2017
  • Professor of Radiology, Harvard Medical School, 2017 –
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva Thesis Day -tapahtumasta vuodelta 2024. Kuvassa näkyy työnantajien edustajia ja opiskelijoita, jotka etsivät lopputyöprojektia.
Yhteistyö Julkaistu:

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto allekirjoittivat strategisen sopimuksen uudesta viisivuotisesta kumppanuuskaudesta

Yhteistyö sisältää panostuksia Otaniemeen, yritys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälisten osaajien juurtumiseen.

Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.
Kulkutunnisteen lukija
Kampus, Poikkeustilanteet, Yliopisto Julkaistu:

Lyhyitä katkoja kulkutunnisteiden ja ovien toiminnassa

Järjestelmäpäivitys aiheuttaa lyhyitä katkoja kulkutunnisteiden toimintaan viikolla 51 (16.-20.12.2024).
Tiina Alahuhta-Kasko
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi

Uuden jäsenen kolmevuotinen kausi alkaa tammikuussa 2025.