Repeämän kuvat on vuoden 2022 kauneimpia kirjoja
Suomen kirjataiteen komitea on valinnut Repeämän kuvat vuoden 2022 kauneimpien kirjojen joukkoon.
Heta Kaisto ja Katja Lautamatti Vuoden Tiedekynä -ehdokkaita
"Satavuotias yö: Suomen sisällissota, ylisukupolvinen muisti ja empaattinen kuuntelija" on Vuoden Tiedekynä 2023 -ehdokas.
Heta Kaiston ja Katja Lautamatin artikkeli "Satavuotias yö: Suomen sisällissota, ylisukupolvinen muisti ja empaattinen kuuntelija" on yksi kymmenestä Vuoden tiedekynä 2023 -ehdokkaasta. Koneen säätiö jakaa Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteelliselle kirjoitukselle, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti.
Ehdokasartikkeli on ilmestynyt Repeämän kuvat -teoksessa (toim. Susanna Helke ja Essi Viitanen, Aalto ARTS Books, 2022). Kaisto ja Lautamatti loivat Suomen sisällissodan muistovuonna radiokuunnelman nimeltään "Satavuotias yö". Artikkelissaan tekijät pohtivat, mitä pysähtyminen sotamuistoista koostuvan ääniteaineiston äärellä herätti heissä tutkijana, dokumentaristina, kuuntelijana ja myötäeläjänä.
Tänä vuonna kolmihenkinen esiraati valisi kymmenen ehdokasta lähes tuhannen kilpailuun ilmoitetun artikkelin joukosta. Palkinto jaetaan 17. toukokuuta ja sen arvo on 25 000 euroa. Voittajan valitsee folkloristiikan professori Lotte Tarkka.
Artikkelin ansiokkaaseen suomen kielen käyttöön voi tutustua lataamalla kirja ilmaiseksi Aallon julkaisuarkistosta. Viikko sitten vuoden kauneimpien kirjojen joukkoon valittua painettua kirjaa saa Aallon verkkokaupasta.
Kaisto ja Lautamatti valmistelevat väitöskirjojaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.
Kuva: Anne Kinnunen
Repeämän kuvat tuo näkymätöntä näkyväksi
Aalto ARTS Booksin uutuus pohtii, kuinka dokumenttielokuvien tekijät tekevät yhteiskunnallisia ilmiöitä näkyväksi?
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.