HR-johtamisessa on tapahtunut naisten vallankumous
Tuore henkilöstöjohtamisen kehittymisestä kertova kirja Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys osoittaa, että suomalaiset organisaatiot ovat tajunneet osaamisen kehittämisen merkityksen.
Henkilöstöjohtaminen on kehittynyt puolessa vuosisadassa omaksi erityisosaamista vaativaksi ammatikseen, jonka merkitys on viime vuosikymmeninä noussut huimasti. Henkilöstöjohto on vihdoin toivotettu tervetulleeksi johtoryhmiin ja strategiapöytiin, sillä organisaatioissa on huomattu, että kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten osaamisen kehittämiseen ja muutosten läpivientiin.
– Ihmiset ovat organisaatioissa ne, jotka toteuttavat muutokset; henkilöstöjohtamisella puolestaan on tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen luomisessa. Oikeanlaisella tulosten mittaamisella, palkitsemisella ja osaamisen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan halutut muutokset, sanoo pitkän linjan henkilöstöjohtamisen ammattilainen KTM Juhani Kauhanen.
Hän on yhdessä Sirkka Leppävuoren, Leena Malinin ja Seppo Mansukosken kanssa toimittanut uunituoreen Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirjan, jossa joukko kokeneita henkilöstöjohtamisen ammattilaisia kertoo, miten henkilöstöjohtamista on vuosien varrella toteutettu eri organisaatioissa.
Ei mikään pehmoala
Yksi selkeimmistä muutoksista on naisten esiinmarssi. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ylimmissä henkilöstöalan tehtävissä oli pelkästään miehiä, joista monilla oli upseeritausta. Vuonna 2014 henkilöstöammattilaisten tärkeimmän yhdistyksen, HENRY ry:n, jäsenistä 84 prosenttia oli naisia. Tilanne oli sama myös ylimmällä tasolla: neljä viidestä pörssiyhtiöiden henkilöstöjohtajista oli viime vuonna naisia.
Viime vuodet yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen ovat lopullisesti kumonneet käsityksen, jonka mukaan henkilöstöjohtaminen olisi pehmoala. Henkilöstöön liittyvät päätökset kuuluvat kovimpiin organisaatioissa tehtäviin päätöksiin.
– Tutkijan kannalta on kiinnostavaa, että ala naisistuu samalla, kun tehtäväkenttä muuttuu maskuliinisemmaksi. Tämä kertoo ehkä siitä, että henkilöstötyön arvostus ei ole niin korkeaa kuin se voisi olla. Arvostuksessa on tosin valtavia eroja organisaatioiden välillä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Janne Tienari sanoo.
Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirja juhlistaa osaltaan tätä merkkipaalua. Kirja julkistettiin HENRYn järjestämässä Uudista ja Uudistu 2015 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa tiistaina 24.11.2015.
Kirjatilaukset: http://shop.unigrafia.fi/ – hinta 32 euroa + toim.kulut
Lisätietoja:
KTM Seppo Mansukoski
toimituskunnan puheenjohtaja
p. 040 166 2414
seppo.mansukoski@gmail.com
KTT, professori emeritus Kari Lilja
Advisory Boardin puheenjohtaja
p. 040 353 8246
kari.lilja@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan
Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi
Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Ossi Leikola, Laura Nikola ja Katja Soini.