Ilkka Niemelä: On pidettävä huolta koko Suomen koulutusjärjestelmän tasapainosta
![Aalto Day One 2019 kulkue Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2019-09/avajaiskulkue_2019.jpg?h=2550b317&itok=cjlWYcCI)
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä ilmaisi lukuvuoden avajaispuheessaan huolensa Suomen koulutusjärjestelmän tasapainosta: ”Tasapainoa ei valitettavasti nyt ole, koska Uudenmaan nuorilla on huonoimmat koulutusmahdollisuudet Suomessa.”
Väitettään Niemelä perustelee tilastotiedoilla. Uudellamaalla on suhteessa vähiten korkeakoulutuspaikkoja uusia ylioppilaita kohti ja myös tiukin kisa aloituspaikoista, koska ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden on selvästi enemmän kuin muissa maakunnissa. Uusmaalaiset ovatkin suurin yliopistopaikkojen hakijaryhmä lähes kaikissa Suomen maakunnissa.
Niemelän mukaan Uudenmaan korkeakoulutuspaikkoja on lisättävä. Se korjaisi tilannetta sekä nuorten että koko Suomen kannalta.
Ilkka Niemelä sanoi, että tutkimuksen ja korkeakoulutuksen digitalisaation edistämiseksi Suomeen tulee toteuttaa ratkaisuja, joilla vastataan uudenlaisen joustavan ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Niemelä muistutti myös, että tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin investoiminen takaa Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn.
Valtiovallan tervehdyksen lukuvuoden avajaisiin toi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen: ”Jokaisen korkeakoulun tulisi löytää oma vahvuutensa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ilman ulkopuolista sanelua. Korkeakoulujen, tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta on lisättävä. Oleellista on, että tutkimuksen arvostus nousee ja tutkittua tietoa hyödynnetään entistä paremmin päätöksenteossa. Olkoon tämä toive ja kajautus teidän suuntaan. Me poliitikot tarvitsemme tiedettä.”
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tapio Hautamäki totesi omassa puheessaan: ”Tärkeintä, mitä Aalto tarjoaa yhteisölleen, eivät ole tilat, valmis opintosuunnitelma tai näyttävät tutkintotodistukset. Tärkeintä on se, että Aalto voi toimia yhteisön jäsenille alustana ja mahdollistajana. Juuri niistä epätyypillisistä ainekokonaisuuksista, vapaaehtoistoiminnasta ja monialaisesta yhteistyöstä syntyvät ne villeimmät innovaatiot.”
Olli Varis Aalto-professoriksi
Rehtori Ilkka Niemelä nimitti Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitoksen professorin Olli Variksen Aalto-professoriksi tunnustuksena hänen merkittävistä tieteellisistä ansioistaan ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan.
Hän on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu vesi- ja ympäristöasioiden tutkija, joka on erikoistunut vesivaroihin sekä kehityksen, ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön vuorovaikutukseen. Professori Varis, joka on erityisen tunnettu tutkimuksestaan Aasian kasvutalouksissa, on osallistunut aktiivisesti globaalien vesiongelmien ratkaisemiseen ja hänellä on useita asiantuntijatehtäviä Aasian yliopistoissa.
Professori Varis on julkaissut 177 artikkelia, joita on kaikkiaan siteerattu noin 3 000 kertaa. Hän on johtanut Aalto-yliopiston Sustainable Global Technologies -ohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Professori Olli Varis piti tilaisuudessa Aalto-esitelmän.
Avajaisissa jaettiin myös tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle. Vuoden Aalto-teoksi valittiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Kauppakorkeakoulun muutot Otaniemeen.Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun onnistuneesta integroitumisesta pääkampukselle palkittiin Aalto-yliopistokiinteistöjen (Aalto CRE) sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun muuttotiimit. Kaikkien korkeakoulujen sijoittuminen yhteiselle kampukselle Otaniemeen on ollut Aalto-yliopiston perustamisesta saakka yksi yliopistoyhteisön keskeisiä liikkeelle panevia voimia.
Kuvat: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Lue lisää
Olli Varis nimitetty Aalto-professoriksi
Rakennetun ympäristön laitoksen professori Olli Varis on nimitetty Aalto-professoriksi. Arvonimi myönnetään professoreille, joiden tieteelliset ansiot ovat poikkeuksellisen merkittäviä.
![Olli Varis nimitetty Aalto-professoriksi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_120w_120h_d/public/2019-09/olli_vari_appoint_aalto_distinguished_professor.jpg?h=2992ba0a&itok=hY1eRTqK)
Avajaisissa palkittiin kahdeksan tiimiä
Rehtori Ilkka Niemelä jakoi lukuvuoden avajaisissa kolme vaikuttajapalkintoa ja kolme tunnustuspalkintoa.
![Aalto University, Opening of the Academic Year 3 September 2019, image Mikko Raskinen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_120w_120h_d/public/2019-09/aalto_day_one_2019_kuva_mikko_raskinen.jpg?h=75ef2f7b&itok=JjdGsbfN)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Prinsessalle esitellään luonnollisia väriaineita](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_visit_of_HRH_Sirindhorn_Princess_of_Thailand_26-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_009.jpg?h=41f55a5b&itok=6jpXJz89)
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![Ahomansikka](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/ahomansikka.jpg?h=69d4e0a4&itok=X8D6Z4Gn)