Työpaja haastoi 45 maankäytön ja liikenteen asiantuntijaa pohtimaan millainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tukisi ilmiöpohjaisuutta maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisessa. Ilmiöpohjaisuus viittaa yhteensovittamisen tapaan, jossa suunnittelukohteita lähestytään suunnittelun tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Pohdinta ilmiöpohjaisuuden tukemisesta nousee ajankohtaiseksi etenkin, kun alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) uudistamistyön yhteydessä.
Tilaisuudessa alustajina toimivat ympäristöneuvos Antti Irjala (ympäristöministeriö), joka esitteli uudistuvaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, sekä Turun kaupungin kehittämispäällikkö Timo Hintsanen, suunnittelujohtaja Heikki Saarento (Varsinais-Suomen liitto) ja liikennejärjestelmäpäällikkö Hanna Lindholm (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Alustuksessaan Timo Hintsanen esitteli, kuinka Turku pyrkii vastaamaan kaupungistumisen ilmiöön strategisen kaupunkikehittämisen keinoin. Heikki Saarento ja Hanna Lindholm puolestaan Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön suunnittelua.
Millainen sitten on ilmiölähtöisyyttä tukeva suunnittelujärjestelmä?
Työpajan perusteella voidaan todeta ainakin, että ilmiöpohjaisuus vaatii tuekseen strategista suunnittelua ja uudenlaisia yhteistyö- ja kumppanuusfoorumeja. Tällaisiksi uudenlaisiksi foorumeiksi työpajassa hahmoteltiin esimerkiksi, tilannehuonetta aluerakenteen kehittymisestä sekä kaupunkiseutukaavaa, joka voisi toimia eräänlaisena seudullisen tavoitelaboratoriona. Näissä ehdotuksissa korostui tarve ajantasaisiin tilannekuviin ja ennakointityöhön, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä sekä tietopohjaa toimijoiden välille ja sovitettaan näiden tavoitteita yhteen. Ilmiöpohjaiselta suunnittelujärjestelmältä vaaditaan myös joustavuutta, niin että tavoitteiden ohjaavuus voidaan määrittää erilaisille alueille ja ilmiöille sopivaksi. Joustavuus on tärkeää erityisesti aluerakenteen eriytyessä. Joustavuudesta huolimatta järjestelmässä olisi tärkeä ratkaista vallan ja vastuunjaon kysymykset, sillä eri suunnittelun tasoilla käytävien keskustelujen oikea-aikaisuus on ratkaisevaa sekä liikenne- että aluerakennekysymyksissä
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.