Iso data auttaa pikkukeskosia
Automaattimittausten ja käsin tehtyjen mittausten jakaumien eron happisaturaatiossa.
Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen Pienet keskoset - big data -tutkimuksessa on analysoitu noin 2000 alle 1500 g painoisina syntyneen pikkukeskosen tiedot 15 vuoden ajalta.
– Dataa on yhteensä 200 gigatavun verran. Mikäli koko tietoaineiston tulostaisi kaksipuoleisesti A4-paperille ja pinoaisi paperit päällekkäin, pinosta tulisi yhteensä kilometrin mittainen. Näin laajan tietoaineiston käsittelemiseen tarvitaan väistämättä tietokonemalleja, kertoo opettava tutkija Jaakko Hollmén.
– Tietoaineisto sisältää muun muassa pikkukeskosten happisaturaatiokäyriä, verenpaine- ja ravinnetietoja, lääkitysdataa, ja jopa vaippojen punnitustietoja ravitsemuksen arvioimiseksi. Kesällä esitellyssä tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aikaisempaa tietoa happisaturaatiokäyrän poikkeamista ja niiden aiheuttamista ongelmista, sekä rakentamaan näihin liittyviä ennustemalleja, Hollmén jatkaa.
Seurantatietoja
Tutkimusta on tehty nyt puolentoista vuoden ajan. Perusaineiston rinnalle ollaan keräämässä seurantatietoja lasten kasvaessa. Tällöin pikkukeskosten alkuviikkojen data voidaan yhdistää seurantatietoihin, mikä auttaa lääkäreitä huomaamaan mahdollisia poikkeus- ja ongelmatilanteita oikea-aikaisesti.
– Tutkimuksen rikkaus, ja samalla edellytys, on keskusteluyhteys Lastenklinikan lääkäreiden kanssa. Yhteistyössä osaamme valita olennaisimmat tutkimusalueet, Hollmén korostaa.
Tietoaineistoja vertaamalla pyritään rakentamaan ennustemalleja esimerkiksi pikkukeskosten kognitiivisista kyvyistä tai mahdollisista tulevista diagnooseista. Tavoitteena on, että lääkäri saa nämä tietoaineistot käyttöönsä tehdessään päätöksiä pikkukeskosten ensimmäisten viikkojen hoidosta. Ennustemalli voisi esimerkiksi varoittaa lääkäriä jostain tulevaisuuden skenaariosta, johon voidaan pystyä vaikuttamaan varhaisella hoidolla.
– Jotkut komplikaatioista ovat tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Pyrimme esimerkiksi ennustamaan happisaturaatiomittausten avulla keskosen retinopatiaa, joka voi pahimmillaan johtaa sokeuteen, kertoo tohtorikoulutettava Olli-Pekka Rinta-Koski.
Tutkimuksen tekivät Olli-Pekka Rinta-Koski ja Jaakko Hollmén Aalto-yliopistosta sekä Markus Leskinen ja Sture Andersson Lastenklinikalta. Tutkimusprojekti on osa professori Kimmo Kasken vetämää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamaa Health Capital -klusterin datalähtöisen terveydenhuollon hanketta.
Lisätiedot:
Jaakko Hollmén
Puh. 050 326 0110
[email protected]
Olli-Pekka Rinta-Koski
Puh. 050 452 6303
[email protected]
Lue myös: Uusimman Aalto Magazinen teema on terveysteknologia
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.