ITP on ajanut muutosta ja innovaatiota jo 25 vuoden ajan

On upeaa, että ITP juhlii 25. syntymäpäiväänsä. Se tarkoittaa sitä, että jo 25 vuoden ajan on kehitetty ja viety eteenpäin projektipohjaista opetusta ja yritysyhteistyötä yliopisto-opetuksessa. ITP eli Information Technology Program on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kesäisin järjestettävä sivuaineohjelma. Ohjelma yhdistää muotoilua, kauppatieteitä ja teknologiaa. Monitieteelliset opiskelijatiimit saavat mahdollisuuden työstää bisnesprojektin, joka käsittelee digitaalisia haasteita ja innovaatiota. 

Nyt kun juhlavuoden ITP-opiskelijat ovat jo suorittaneet ohjelman ja siirtyneet yhä kasvavaan ITP Alumni -verkostoon, on hyvä hetki tutkia ohjelman historiaa ja sen ainutlaatuisia piirteitä.

Uusia taitoja uusille ajoille

ITP aloitti toimintansa vuonna 1995. Laura Sivula, joka otti ohjat ITP:n johtamisesta vuonna 2014, kertoo ohjelman syntyneen halusta “kehittää uusia tapoja järjestää opetusta ja ohjelmia, etenkin parantamalla monitieteellistä opetusta kauppakorkeakoulun puolella”. Ideoiden keskiössä oli haastepohjainen oppiminen eli ajattelutapa, joka integroi opetukseen aitoja työelämän haasteita opiskelijoiden ratkottavaksi.

Toinen tärkeä tavoite ITP.n kehityksessä oli parantaa kauppatieteiden opiskelijoiden teknologiataitoja. 1990-luvun alkupuolelta eteenpäin kyseiset taidot olivat erittäin haluttuja IT-alan yrityksissä, etenkin telekommunikaatioalalla. Ohjelman kehityksen aikaan Kauppakorkeakoulu ei vielä tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää heidän teknologiataitojaan.

Ohjelman ensimmäisen version ajankohta muodostuikin varsin symboliseksi: “Vuosi 1995 oli merkkipaalu monella tapaa, mutta ennen kaikkea World Wide Web ja ensimmäisen sukupolven internet-selaimet olivat juuri saapuneet koulun tiloihin” muistelee Antti Leino, markkinointiarkkitehti ja yksi ITP.n luennoitsijoista, joka osallistui ITP:n ensimmäiseen toteutukseen. Hän jatkaa: “ITP'95 toteutui täydelliseen aikaan tukeakseen internetin ja multimediaviestinnän ensimmäistä aaltoa. Yksinkertaisia HTML-ohjelmointiohjekirjoja oli saatavilla ja IT-osaston tuella opiskelijat pystyivät luomaan ensimmäisiä kotisivujaan, hyvin yksinkertaisia tosin.” Leino opettaa nykyään Digital and Interactive Ecosystems (DIE) -opintohaarassa digimarkkinoinnin strategiaa.

25 viime vuoden ajan projektit ovat kasvaneet haastavammiksi ja opiskelijoiden saatavilla olevat työkalut ovat monipuolistuneet samalla, kun ITP vastaa uusimpiin trendeihin ja haasteisiin alalla, kuten Leino tarkentaa: “Multimedia pudotettiin pois hyvin alkuvaiheessa ja pian ohjelma keskittyi verkosto- ja sisältökeskeisiin aiheisiin. Vuosien kuluessa me (minä ja Nordkappin Sami Niemelä) huomasimme, että meillä on mahdollisuus päästä syvemmälle näihin aiheisiin ja siten Sisältö & Media -opintohaara korvattiin Strategic Experience Design (SED) -opintohaaralla. Lauran hypättyä mukaan, hän tajusi lisätä ohjelmaan kolmannenkin opintohaaran, jonka nimeksi tuli aluksi Digital and Interactive Entertainment. Tämä uusi opintohaara toi kokonaisuuteen hyvän lisän markkinointia, pelillistämistä ja alusta-ajattelua.” 

Opiskelijoiden teknologiataitojen kehittäminen säilyi ohjelman pääprioriteettina. Professori Matti Rossi, ITP:n akateeminen johtaja uskoo, että “kaikkien kauppatieteiden opiskelijoiden tulisi saada perustason ymmärrys digitaalisista teknologioista ja niiden mahdollisuuksista”. Tämä onkin helposti perusteltavissa sillä, miten laajasti eri teknologiat ovat läsnä kaikkialla: “Suurin osa opiskelijoistamme päätyy työtehtäviin, joissa ohjelmat ja tekoäly ovat osa päivittäisiä rutiineja ja iso osa päätöksentekoon tarvittavista tiedoista tulee erilaisista ohjelmistoista.”

Rossin mukaan onkin elintärkeää, että opiskelijat ymmärtävät, kuinka asiat toimivat: “Moni laskentatoimen, johtamisen ja markkinoinnin opiskelija joutuu työssään implementoimaan digitaalisia tietojärjestelmiä, ja siksi on tärkeää tietää, mikä on realistista ja mikä ei. Kauppatieteiden opiskelijan, joka ei ymmärrä ohjelmoinnin ja tietokantojen perusteita, on hyvin vaikea ymmärtää, mitä organisaatioissa nykyaikana tapahtuu.” Siten ITP tarjoaa Rossin mukaan ennen kaikkea opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää tietotaitojaan. “ITP-projektit tutustuttavat opiskelijat bisnesmaailman ongelmiin ja antavat heille tärkeitä näkökulmia tietojärjestelmien roolista eri organisaatioissa. Tämä on erittäin arvokasta niin opiskelijoille että opettajille.”

ITP on aina sopeutunut ja kehittynyt

ITP on 25-vuotisen taipaleensa läpi onnistunut pysymään relevanttina. Kuinka tässä on onnistuttu? Keskittämällä jatkuvan sopeutumisen ja muutosavoimuuden toimintatapojensa ytimeen, kuten Bentleyn yliopiston professori William Schiano, joka on työskennellyt ITP:n kanssa jo noin 15 vuoden ajan, huomauttaa: “ITP on sopeutunut muuttuvaan teknologiaympäristöön, omaksunut enemmän digitaalista sisältöä ja jatkuvasti muokannut tulokulmaansa pysyäkseen relevanttina ohjelmana.” Prof. Schiano opettaa ITP:ssä Information and Service Business (ISB) -oppimishaarassa kuinka eri teknologioita ja järjestelmi’ voidaan hyödyntää yrityksen strategisessa kehitystyössä. 

Prof. Schianon kanssa on yhtä mieltä professori Nenad Jukic Quinlan Kauppakorkeakoulusta Loyolan yliopistosta. Prof. Jukic opettaa ITP:n ISB:ssä datapohjaista päätöksentekoa. Hän kokee, että “ITP:llä on käytössä erittäin hyvä toimintatapa, jonka avulla se jatkuvasti arvioi kurssejaan ja jakaa tärkeää palautetta luennoitsijoille, jotta he saavat käsityksen toimivista käytänteistä ja tarpeellisista muutoksista.”Tämä ITP:n ominaisuus onkin saanut yritykset ja luennoitsijat palaamaan ohjelmaan kerta toisensa jälkeen. 

Nämä pitkäkestoiset kontaktit auttavat ohjelmaa ymmärtämään alaa ja sen alati muuttuvia trendejä. Sivulan mukaan ITP:n kaksi tärkeintä menestyksen avainta ovat “hyvät suhteet yrityksiin, jotta ymmärrämme työelämän ja bisnesmaailman tarpeita” ja “luennoitsijat, jotka ovat alojensa ammattilaisia ja voivat siten tuoda tietotaitonsa työelämästä ohjelman opetukseen”. Täten ITP pysyy jatkuvasti muuttuvan bisnes- ja kuluttajaympäristön aallonharjalla, mikä pakottaa jatkuvaan ohjelman uudelleenarviointiin. “Joka vuosi käymme kurssit läpi ja arvioimme niiden asiaankuuluvuutta opiskelija- ja yrityspalautteiden avulla’, Sivula selittää.

Toinen vaikuttava osatekijä on se, että ITP on alusta asti ollut kokeellinen ohjelma, eräänlainen alusta uusille pedagogisille toimintatavoille. “ITP on ollut uusien ideoiden koealusta” kertoo Rossi, “ja usein digitaaliset ratkaisut kauppakorkeakoulussa opetetaan (ja opitaan) ITP-kurssien ja -projektien avulla”. Sivulan mielestä myös ohjelman asema sivuaineohjelmana on ITP:lle vahvuus: “Se on ollut siunaus, että voimme järjestää opetuksen sivuaineohjelmana. Se, että emme ole osa mitään pääaineohjelmaa mahdollistaa kokeellisemmat ja monitieteellisemmät toimintatavat verrattuna pääaineohjelmaan, jossa pitää olla enemmän sääntöjen mukaisia komponentteja.” 

ITP:n sisäänrakennettu muovautumiskyky mahdollisti myös ohjelman kivuttoman sopeutumisen koronapandemian aiheuttamiin rajoituksiin ‘Meillä oli jo paljon kokemusta opetuksen järjestämisestä pilvipalveluissa ja virtuaalisesta yhteistyöstä. Meidän vahvuutemme on vahva visio ohjelmasta, joten sillä ei ole merkitystä, järjestetäänkö ohjelma etänä, kampuksella vai hybridiopetuksena.

Mihin ITP on nyt suuntaamassa? 

Mitä uusia haasteita ja yllätyksiä tulevaisuus tuo tullessaan ohjelmalle, joka on asemoinut itsensä innovaattorina? Ottaen huomioon jatkuvasti muuttuvan bisnesympäristön, ohjelman tulevalle suunnalle ei pitäisi olla rajoitteita. Leino nostaa esiin nykytrendien monimuotoisuuden: “digitaalinen media on kaikkialla: iso osa jokapäivä toimistoilla ja kodeissa käytettävistä työkaluista toimii erilaisten alustojen avulla. Mobiilipelaaminen on Suomen suurimpia vientivaltteja ja verkkoteknologia kehittää itseään kohti 6G:tä”.

Teknologioiden lisäksi näissä asioissa on kuitenkin sosiaalisia seurauksia, joita Sivula haluaa lähestyä: “Joka vuosi haluamme nähdä muutoksen kohti kestävää kehitystä ja eettisyyttä (tekoäly, koneoppiminen, data ja kuinka sitä kerätään asiakkailta ja käyttäjiltä). Meidän pitää varmistaa, että opiskelijoiden oppiessa näistä aiheista, muistamme painottaa eettisiä näkökulmia tarpeeksi.” 

Mihin suuntaan ITP kehittyykin, voimme odottaa muutosmyönteisyyden pysyvän ohjelman keskiössä. Kuten Leino asian ilmaisee: “ITP:n päätehtävä on aina ollut ja tulee aina olemaan opiskelijoiden kouluttaminen siihen, että he ymmärtävät muutosta ja sen tuomia mahdollisuuksia. Onkin helppo todeta, että ITP ei koskaan lakkaa innovoimasta itseään.”