Itseoppinut ihmissuhdetaitaja

Yläkouluikäinen Karla Nieminen oli turhautunut. Hän koki, ettei osannut tutustua ihmisiin eikä keskustella niin hyvin kuin olisi halunnut. Nieminen oli ihmistyyppiä, joka sanoi asiansa, mutta kaikenlainen ylimääräinen jutustelu tuntui hänestä vieraalta.

Nieminen oli kuullut koulussa neuvoja ihmissuhdetaidoista, kuten sen, että ihmisiä kannattaa lähestyä ystävällisesti.

”Tällaiset yleismaailmalliset säännöt ovat ihan hyviä, mutta ne eivät yksinään vielä riitä”, sanoo Nieminen. ”Kaipasin konkreettisempia neuvoja.”

Ahkerana lukijana hän alkoi ahmia amerikkalaisia ihmissuhdetaito-oppaita, ja käytännönläheisiä vinkkejä ihmisiin tutustumiseksi alkoi löytyä. Nieminen harjoitteli kuulumisten kyselemistä ja keskusteluiden aloittamista.

”Ihmissuhdetaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää harjoitella, ja tottua myös virheiden tekemiseen. Ei ole edes mahdollista hallita kaikkea niin hyvin, ettei kömmähdyksiä koskaan tulisi. Kannattaa mieluummin opetella suhtautumaan virheisiin osana oppimisprosessia.”

Tärkeät ihmissuhteet luodaan opiskeluaikoina

Haasteet ja haasteiden voittaminen innostivat Karla Niemistä. Hän opiskeli laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa lukiossa, ja hakeutui diplomi-insinöörin opintoihin silloiseen Teknilliseen korkeakouluun.

Pääaineeksi valikoitui elektroniikka. Se vaihtui muutaman vuoden jälkeen tuotantotalouteen, kun Nieminen havaitsi olevansa kiinnostunut myös yritysmaailmaan liittyvistä kokonaisuuksista.

Nieminen meni mukaan kaikenlaiseen opiskelijatoimintaan, Sähkökillasta Teekkariratsastajiin.

”Opiskelijayhdistyksissä mukana olemisesta oli hyötyä myös myöhemmin työelämässä. Rakensin verkostoja, ja samalla sain paljon uusia kavereita. Yhteistyön tekeminen tuli tutuksi. Opin myös hallitustyöskentelystä paljon yhdistysten hallituksissa.”

Juhlista ei ollut pulaa, joten uusia ihmisiä saattoi halutessaan tavata jatkuvasti.

”Otaniemi on siinä mielessä hauska paikka opiskelijalle, että bileet, koti ja koulu ovat kaikki lähekkäin. Matkoihin ei kulu aikaa, ja otaniemeläiset pääsevät juhlimaan ja verkostoitumaan keskenään helposti.”

Yliopistoaikanaan Nieminen kuului myös tuotantotalouden kiltaan, Prodekoon. Nykyisin hän on Prodekon alumnijärjestön hallituksessa. Vuonna 2019 hän on hallituksen puheenjohtaja.

”Lukemieni itsensäkehittämisoppaiden ansiosta ymmärsin jo opiskeluaikana, että alumneihin kannattaa tutustua. Juhlissa menin rohkeasti istumaan minulle ennestään tuntemattomien alumnien joukkoon. Tuolloin suurin osa opiskelijoista viihtyi lähinnä keskenään omissa porukoissaan.”

Verkostoitumisen hyödyistä puhutaan opiskelijoille nykyään enemmän, sanoo Nieminen.

”Konkreettisia hyötyjä ovat alumnien kautta saadut kesätyöpaikat ja ylipäätään molemminpuolinen oppiminen. Yhteistyö on monin tavoin arvokasta myös alumneille.”

Hän on alumnihallituksessa toimiessaan ilahtunut siitä, miten innokkaasti nykyopiskelijat ovat mukana järjestämässä yhteistoimintaa.

”Tuotantotalouden laitos on myös mahdollistanut alumniyhteistyötämme. Olemme saaneet esimerkiksi tiloja ja resursseja käyttöömme.”

Alumnien ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön kuuluu ekskursioita, vertaisoppimista ja erilaisia tapahtumia ympäri vuoden, vuosijuhlista vappusamppanjoihin ja cocktaileista seminaareihin.

Myyntitaidot ovat ihmissuhdetaitoja

Opiskeluaikana Karla Nieminen perusti yrityksen, Jäänmurtajat Oy:n, jonka kautta hän alkoi työskennellä ihmissuhdetaitojen kouluttajana.

Yrittämisestä hänellä on paljon sanottavaa.

”Aloitteleva yrittäjä saa yliopistolta paljon apua, kuten teoriatietoa ja analyyttisen ajattelun opetusta, yhteistyötaitoja ja jonkin verran verkostojakin. Myynnin opetus kuitenkin loisti poissaolollaan silloin, kun itse aloitin. Yrityshän ei menesty sillä, että tuote on hyvä, vaan sillä, että se saadaan myytyä!”

Aloittava yrittäjä ei Niemisen mukaan läheskään aina ymmärrä myynnin tärkeyttä – tai sitä, mistä siinä todella on kyse.

”Myynnin luonne pitää ymmärtää oikealla tavalla: se on auttamista.”

Myynti ja ihmissuhdetaidot kytkeytyvät Niemisen mukaan monin tavoin yhteen. Hyvä ihmissuhdetaitaja katsoo asioita muiden näkökulmasta ja haluaa auttaa. Niin ikään hyvä myyjä pyrkii aktiivisesti auttamaan.

”Yliopistoihmisten puheet yritysmaailmasta ovat välillä kuin sketsisarjoista. Osalla ymmärrys on kaukana todellisuudesta. Eihän kukaan tosielämässä jää miettimään, minkä tuotteen koodissa on täydellisin funktio. Totta kai laadulla on merkitystä, mutta markkinoinnin ja myynnin merkitys on käytännössä ihan valtava.”

”Yritysmaailmassa asioista joudutaan usein päättämään nopeaan tahtiin. Valinnat tehdään vikkelästi, ja liikutaan eteenpäin. Harvoin on aikaa tehdä yhtä perinpohjaista analyysia kuin yliopistossa.”

Nieminen antaa tuotantotalouden laitokselle kiitosta siitä, että opetuksessa ja tutkimuksessa yritetään ymmärtää yritysmaailmaa. Tätä edistääkseen laitos tekee paljon yhteistyötä yritysten ja alumnien kanssa.

Lounaalle kiinnostavien tuntemattomien kanssa

Nykyisin Karla Nieminen työskentelee hankinta-analytiikan konsulttina Sievo Oy:ssa. Sekä elektroniikan opinnoista saatu ohjelmointiosaaminen että tuotantotalouden tuntemus ovat työssä tärkeitä. Yrityksen perustajat ovat tuotantotalouden alumneja, ja Nieminen kuuli työpaikasta alun perin alumniystävänsä kautta.

Hyvin verkostoitunut Nieminen saattaa esittää kutsun lounaalle tai tapaamiseen, vaikkei tuntisi toista entuudestaan. Häneltä kysytäänkin usein, ”mistä tunsitte toisenne”.

”Ihmiset hämmästelevät, miten osasin laittaa heille viestin ja kuka meidät oli esitellyt. Mutta yksittäistä yhdistävää tekijää ei tarvitse olla. Jos törmää kiinnostavaan ihmiseen netissä, voi ottaa yhteyttä, vaikkei yhteistä kaveria olisi.” 

Niemiselle työelämässä ei myöskään ole ratkaisevaa se, kuka on fiksuin. Ominaisuuksien yhdistelmä ja ihmissuhdetaidot merkitsevät.

”Työkaveri, joka osaa luoda hyvän fiiliksen ympärilleen, on toivottu tyyppi.”

Teksti: Maija Vikman. Kuvat: Veera Konsti.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 24 (issuu.com) huhtikuussa 2019.