Katsaus Aallon avoimiin julkaisuihin 2022
Avoimet julkaisut
Aallon tavoite vertaisarvioitujen, tieteellisten julkaisujen (luokat A1-A4) avoimuudelle vuonna 2022 oli 86 %. Helmikuun lopussa 2023 tavoite on lähes saavutettu, ja avoimien julkaisujen osuus on 85 %.
Kuvio näyttää avointen julkaisujen kehityksen Aallossa vuosina 2020-2022. Rinnakkaistallentamisen (green open access) osuus on selkeästi laskenut, kun taas avointen julkaisujen osuus hybridilehdissä on kasvanut. Muutokseen ovat osaltaan vaikuttaneet Aallon avoimen julkaisemisen sopimukset, jotka sisältävät pääasiassa hybridilehtiä, sekä tutkimusrahoittajien Plan S -vaatimukset, jotka kannustavat julkaisemaan täysin avoimissa lehdissä.
Avoimen julkaisemisen kustannukset
Avoimen julkaisun kustannukset voidaan jakaa avoimen julkaisemisen maksuihin (article processing charge, APC) ja kustannuksiin, jotka aiheutuvat transformatiivisista sopimuksista. Transformatiiviset sopimukset sisältävät sekä pääsyn tieteellisiin aineistoihin että mahdollisuuden julkaista artikkeleita avoimesti ilman erillisiä maksuja kirjoittajille.
OpenAPC -palvelu sisältää avointa dataa organisaatioiden maksamista avoimen julkaisemisen maksuista. Aallossa tämä data perustuu ACRIS-tutkimustietojärjestelmän julkaisudataan sekä Aallon avoimen julkaisemisen maksuihin Rondossa. OpenAPC näyttää tiedot lehtiartikkeleiden avoimen julkaisemisen maksuista sekä kustantaja-, lehti- että artikkelitasolla, ja tiedot päivittyvät n. neljä kertaa vuodessa.
Vuonna 2022 Aalto maksoi avoimen julkaisemisen maksuja lehtiartikkeleista yhteensä lähes 470 000 EUR.
Avoimen julkaisemisen sopimukset auttavat tutkijoita avoimen julkaisemisen kustannuksissa
FinElib-konsortion jäsenenä Aalto tarjoaa transformatiivisia avoimen julkaisemisen sopimuksia useiden eri kustantajien kanssa. Sopimusten kustannukset katetaan Aallon tutkimuspalveluiden budjetista.
Vuonna 2022 sopimusten avulla avoimesti julkaistujen artikkeleiden määrä kattoi 33 % kaikista Aallon avoimissa ja hybridikanavissa julkaistuista open access -julkaisuista.
Avoin julkaiseminen ja sopimukset kustantajien kanssa | Aalto-yliopisto
Mitä vuosi 2023 tuo tullessaan?
Aallon tavoite vertaisarvioitujen, tieteellisten julkaisujen (luokat A1-A4) avoimuudelle vuonna 2023 on 90,4 %. Onko tämä tavoite mahdollista saavuttaa ilman että avoimen julkaisemisen kustannukset nousevat?
Miten Plan S vaikuttaa?
Plan S on avoimeen julkaisemiseen keskittynyt aloite, joka vaikuttaa tutkimusrahoittajien kuten Suomen Akatemian ja EU:n avoimen julkaisemisen vaatimuksiin. Plan S:n tavoitteena on, että 1.1.2021 jälkeen avatuissa rahoitushauissa kaikki julkisella tutkimusrahoituksella tuotetut tieteelliset artikkelit on julkaistava välittömästi avoimesti sekä avoimella CC BY -lisenssillä. Monien kustantajien kohdalla tämä tarkoittaa tällä hetkellä artikkelin julkaisemista open access -julkaisuna, mikä yleensä edellyttää erillistä APC-maksua.
Mikä RRS?
Plan S -aloite sisältää Rights Retention Strategyn (RRS), jonka tavoitteena on tieteellisten artikkelien vertaisarvioitujen käsikirjoitusversioiden välitön rinnakkaistallentaminen CC BY -lisenssillä. RRS:n avulla tutkijoiden olisi mahdollista täyttää rahoittajien Plan S -vaatimukset ilman erillisiä APC-maksuja.
Useat eurooppalaiset yliopistot esim. Norjassa ovat jo sisällyttäneet RRS:n osaksi avoimen tieteen linjauksiaan. RRS saatetaan kuitenkin nähdä myös tekijänoikeuksien vastaisena, riippuen tekijänoikeuslakien erilaisista tulkinnoista. Suomessa RRS edellyttää keskustelua sekä kansallisella että yliopistotasolla.
Maksuton avoin julkaiseminen (diamond open access)
Diamond open access -termillä viitataan täysin avoimiin lehtiin ja julkaisukanaviin, jotka eivät peri erillisiä maksuja kirjoittajilta tai lukijoilta. Tällä hetkellä diamond open access kattaa maailman tieteellisistä julkaisuista 8-9 %. Vuonna 2022 allekirjoitettiin kansainvälinen Action Plan for Diamond Open Access -suunnitelma, jonka tavoitteena on tukea maksutonta avointa julkaisemista. Suunnitelmaa tukevat myös Plan S -organisaatiot, mukaan lukien Suomen Akatemia.
Vuonna 2023 tavoitteemme on kerätä lisää tietoa Aallon tutkijoiden nykyisin käyttämistä maksuttomista avoimen julkaisemisen kanavista, sekä lisätä tietoutta näistä Aallon tutkijoiden keskuudessa.
Kysymyksiä?
Aallon Avoin tiede ja ACRIS -tiimi neuvoo tutkijoita esim. rahoittajien avoimen julkaisemisen Plan S -vaatimuksissa sekä avoimen julkaisemisen sopimuksissa.
Tavoitat meidät osoitteesta [email protected].
Avoin julkaiseminen
Avoimen julkaisemisen (open access) avulla tieteelliset julkaisut ovat kaikkien saatavilla maksutta ja esteettä.
Rahoittajien avoimen tieteen vaatimukset
Tutkimusrahoittajat haluavat edistää avointa tiedettä ja tutkimusta, minkä vuoksi ne asettavat vaatimuksia rahoittamiensa tutkimusprojektien julkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimuudelle. Euroopan komissio (EC) ja Suomen Akatemia ovat mukana tutkimuksen avoimuutta edistävässä Plan S -aloitteessa, joka vaikuttaa avoimen julkaisemisen ja datan vaatimuksiin vuoden 2021 rahoitushauista alkaen.
Avoin julkaiseminen ja sopimukset kustantajien kanssa
Julkaise artikkeleita avoimesti ilman APC-maksuja
Aalto University - Open APC (ulkoinen linkki)
Aalto University APC data
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.