Kauppakorkeakoulun entinen dekaani Jyrki Wallenius täyttää 70 vuotta tänään 11.10.2019

Kaskas Media haastatteli emeritusprofessori Jyrki Walleniusta hänen 70-vuotispäiviensä kynnyksellä päätöksenteon ongelmista ja säätiöiden roolista.

Pyöreitä vuosia 11. lokakuuta 2019 täyttävä Wallenius on monivuotinen Aalto-yliopiston
johtoryhmän jäsen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun entinen dekaani ja päätöksenteon asiantuntija. Wallenius on tehnyt uraansa Brysselissä, Jyväskylässä, eri puolilla Yhdysvaltoja ja viimeisimpänä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on Liikesivistysrahaston stipendivaliokunnan puheenjohtaja. 

Kirjoitat kirjaa päätöksenteon ongelmista yhdessä professori Pekka Korhosen kanssa. Mitä asioita käsittelette?

Lyhyesti sanottuna intuition roolia, päätöksenteon harhoja, päätöskriteerien roolia, niiden
painotusta ja miten erilaisissa tilanteissa parhaiten tukea päättäjiä. Ihmiset tekevät yllättävän helposti epäviisaita päätöksiä. Intuitio on luovan toiminnan perusta, mutta ei välttämättä tuota kaikissa päätöstilanteissa viisasta lopputulosta. Tarvitsemme usein intuition rinnalle jonkin asteista järkeilyä.

Käytän luennoilla usein esimerkkinä maapallon ympäri kiristettävää köyttä, jonka pituudeksi tulee noin 40 000 kilometriä. Jos köyteen lisätään pituutta yksi metri ja se asetellaan tasaisesti päiväntasaajan ympäri, mahtuuko hiiri juoksemaan köyden ja maapallon pinnan välissä? Monen intuitiivinen vastaus kysymykseen on ‘ei’. Oikea vastaus on kuitenkin ‘kyllä’, sillä köyden ja maan väliin jää 16 senttimetrin hiiren mentävä tila!

Kirjamme ilmestyy keväällä, ja sen teemana onkin “valitse viisaasti”. Alaltamme on julkaistu paljon akateemisia kirjoja, mutta johtajille suunnattuja ei-teknisiä kirjoja vasta vähän.

Mitä ovat päätöksenteon tutkimustrendit juuri nyt?

Päätöksentekoon liittyvä tutkimus on tänä päivänä hyvin monitieteistä. Siinä yhdistyvät esimerkiksi tilastotiede, matematiikka, tietojenkäsittelytiede ja psykologia. Alamme tutkii päätöksenteon haasteita, ongelmanratkaisuja ja sitä, miten parhaiten voisimme tukea päättäjiä tekemään parempia päätöksiä. 

Apukeinoja on olemassa kokonainen kirjo, sillä ihmiset ovat aina pyrkineet tekemään hyviä
päätöksiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen perustajiin kuulunut Benjamin Franklin käytti päätöksenteon tukena plus- ja miinuslistaa. Hän jakoi tarkasteltavana olevan asian hyvät ja huonot puolet eri sarakkeisiin ja teki päätöksen sen pohjalta kumpia oli enemmän.

Franklinin listoista on tultu jo kauas. Nykypäivän päätöksenteon tutkimus keskittyy pitkälti
matemaattiseen optimointiin tai niin sanottuun hyötyteoriaan. Tällä hetkellä suurimmat
tutkimustrendit alalla liittyvätkin tietokoneavusteiseen päätöksentekoon ja käyttäytymistieteellisten seikkojen huomioimiseen. Keskiössä on kuitenkin yhä ihminen, sillä ilman ihmistä ei ole päätöksentekoakaan.

Mikä on merkittävin tieteellinen tuloksesi?

Olen yhdessä ystävieni ja kollegoideni Pekka Korhosen ja Stanley Ziontsin kanssa kehittänyt lukuisia algoritmeja, joiden avulla päättäjä pystyy fiksusti liikkumaan niin sanotulla tehokkaalla tai Pareto-optimaalisella pinnalla.

Onko kauppatieteellinen tutkimus muuttunut urasi aikana?

Suoritin jatko-opintoni aikoinaan Brysselissä European Institute for Advanced Studies in
Management -instituutissa, vaikka väittelinkin Kauppakorkeakoulusta. 

Olen vuosien saatossa viettänyt useampia vuosia myös vierailevana professorina Yhdysvalloissa Indianassa, Arizonassa ja Teksasissa. Ensimmäisinä ulkomaan vuosinani ero Suomen ja Yhdysvaltojen kauppatieteellisen tutkimuksen tason välillä oli suuri. Nyt olemme jo kuroneet eron umpeen. 

Suomalainen kauppatieteellinen tutkimus on kansainvälistynyt hurjasti. Myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on tapahtunut iso muutos omista opiskeluajoistani. Kun vielä opiskelin, harva professoreistamme oli julkaissut kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Nyt kansainvälinen julkaiseminen on arkipäivää. 

Kauppakorkeakoulussa vallitseva hyvä henki ei ole puolestaan kadonnut minnekään. Koululla on myös yhä hyvät yhteydet liikemaailmaan. Äärimmäisen tärkeää on Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö sr:n tuki.

Olet toiminut Liikesivistysrahastossa vuodesta 2011 lähtien. Mikä on LSR:n merkitys nykypäivänä?

Näen itseni tänä päivänä säätiöiden miehenä, sillä olen aktiivisesti mukana sekä
Liikesivistysrahaston että Paulon säätiön toiminnassa. Nuorena olin apurahojen hakija ja usein myös saaja. On hienoa antaa takaisin tiedeyhteisölle käänteisessä roolissa. Liikesivistysrahasto perustettiin tukemaan (Helsingin) kauppakorkeakoulua, mutta nykyään tuemme kauppatieteellistä tutkimusta kaikkialla Suomessa.

Suomalaisilla säätiöillä on ollut valtava vaikutus suomalaiseen yliopistokenttään. Takavuosina säätiöiden avulla perustettiin kokonaisia korkeakouluja. Liikesivistysrahaston jakamasta tuesta nykyisin suurin osa menee jatko-opiskelijoille ja post-doc tutkijoille. Säätiöt ovat myös merkittävästi auttaneet tutkijoita kansainvälistymään. Liikesivistysrahasto muiden säätiöiden ohella jakaa tutkijoille matka-apurahoja, joiden turvin suomalaiset nuoret pääsevät maailmalle. En tiedä toista maata, jonka jatko-opiskelijat matkustavat yhtä paljon. Tämä on mielestäni hyvä asia.

Liikesivistysrahasto elää ajassa ja pyrkii muokkaamaan tulevaisuutta suuntaamalla tukensa
yhteiskunnan kannalta tärkeiden teemojen ratkaisemiseen. Rahaston apurahalinjaukset heijastavat nykyisen toimintaympäristön murrosta. Apurahoilla tuemme liiketaloustieteellistä tutkimusta ja koulutusta, jossa korostuvat vastuullisuus ja yrittäjyysekosysteemien edistäminen. 

Keitä kuuluu perheeseesi?

Olemme akateeminen perhe. Vaimoni on tuotantotalouden emeritaprofessori Otaniemessä, tyttäremme on kansantaloustieteen professori Tukholman Handelsilla, ja vävyni on tietojärjestelmätieteen professori Jyväskylän yliopistolla.

Wallenius viettää merkkipäiväänsä Etelä-Afrikassa.