Suomalainen aitta – kuulas ja valoisa. Se huokuu kesäisen yön hiljaista rauhaa, kun aurinko on juuri nousemassa, ja aamun ensimmäiset linnut heräilevät. Ilma on raikas. On tyyntä.
Kuusi suomalaista aittaa avaa tammikuussa ovensa bed and breakfast -majoittujille Pariisin kiivastahtisessa viidennessä kaupunginosassa. Vuoteet on pedattu pellavaisin liinavaattein. Pohjoisen ainutlaatuinen valo on toteutettu kirkasvalolamppujen avulla, ja aittakylän keskellä yhteisellä pöydällä odottaa puhtaista suomalaisista mauista koottu aamiainen. Nukkumaan mennään siis Pariisissa, mutta tarkoituksena on viettää yö suomalaisessa aitassa suviyössä.
Aittakylä sijaitsee Suomen Ranskan-instituutin näyttelytilassa. Halukkaat voivat varata majoituksen Airbnb-palvelun kautta. Tammikuusta toukokuuhun aitoissa voi yöpyä kerrallaan 12 henkeä. Yö nukutaan omassa aitassa, ruokailu- ja saniteettitilat jaetaan muiden majoittujien kesken.
Vain tarpeellisimmat
Kesämökkielämää huokuvien aittojen varustus on minimalistista, ja mukana on vain tarkoin harkittuja ja tarpeellisimpia esineitä. Astiat installaatioon on suunnitellut Nathalie Lahdenmäki, huonekalut ovat suunnittelijapari Laura Mattilan ja Mikko Merzin käsialaa Nikarille. Kokonaisuudesta vastaa suunnittelija Linda Bergroth.
Bergroth halusi pitää suunnittelijaryhmän verraten pienenä ja kutsui KOTI-projektiin mukaan Aallon opiskelijat Salla Luhtaselan ja Wesley Waltersin. Bergroth oli nähnyt kaksikon suunnitteleman kahvi- ja teepannun Piippu ja tahtoi sen osaksi aittojen yhteistilan varustusta.
Luhtasela ja Walters ovat suunnitelleet KOTIin myös käsipeilin sekä kynttilänjalan. Puinen käsipeili on osa majoitustilan varustusta, kynttilänjalka löytyy kahvipannun lailla yhteisistä tiloista.
”Olemme molemmat hyvin tuotanto-orientoituneita suunnittelijoita”, Walters kertoo.
Kalifornialaissyntyinen muotoilun opiskelija on päätynyt Suomeen useiden mutkien kautta.
”Olen opiskellut New Yorkissa ja Japanissa, missä kuulin suomalaisesta muotoilusta ja päädyin lopulta Suomeen opiskelemaan.”
Salla Luhtasela on puolestaan kotoisin Vihdistä. Hän on viihtynyt aina Suomessa lukuun ottamatta vaihto-opiskelujaksoa Lontoon Central Saint Martins -yliopistossa. Heidät yhdisti keramiikan kurssi. Aluksi he kommentoivat paljon toistensa tekemistä, ja pian huonekalusuunnittelua opiskeleva Wesley huomasi valmistavansa keramiikkaa opiskelevalle Sallalle puisia osia ja päinvastoin.
Kaksikon muotokieli on niukan harkittua, ja siinä voi havaita vivahteita sekä pohjoismaisesta että japanilaisesta estetiikasta. Myös KOTI-projektissa suunnittelijoita kiehtoo minimalistisuus.
”Tämä sopi meille mainiosti, sillä olemme suunnittelussamme varsin vähäeleisiä.”
Kesämökit yleensäkin ovat varustelultaan niukkoja, ja nyt suunniteltiin vain muutama tarkoin harkittu, käsinpoimittu tuote pieneen tilaan.
”Luonto on minulle inspiraation keskeinen lähde”, kuvailee Salla Luhtasela.
Wesley Waltersia puolestaan kiehtovat rakenteet, metalliosat ja käyttöesineet – tuotteet, joita ei ole suunniteltu olemaan kauniita, vaan jotka ovat olemassa pelkästään käyttötarkoituksensa vuoksi.
Kodin monet merkitykset
Aitta-installaation ja tuotteiden matka jatkuu Pariisista Suomeen. Aitat ovat nähtävissä ensi syksynä Helsingissä.
KOTI-installaatio on osa Suomen kulttuuri-instituuttien yhteistä Mobile Home 2017 -hanketta Pariisissa, Benelux-maissa, Berliinissä ja Lontoossa. Instituutit tutkivat projektissa kodin merkitystä suurkaupungeissa. Siinä missä Pariisissa inspiroidutaan suomalaisesta kesämökkiperinteestä, Lontoossa pohditaan innovatiivista puurakentamista. Berliinissä tarkastellaan kodin merkitystä tilainstallaation kautta. Benelux-maissa teemana on kodittomuus.
Mobile Home 2017 on osa Suomi 100 -ohjelmaa.
kotisleepover.com
studiokaksikko.com
Teksti: Tiiu Pohjolainen. Kuva: Kaapo Kamu.
Artikkeli on julkaistu englanniksi Aalto University Magazinen numerossa 18 (issuu.com) joulukuussa 2016.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”
Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Reetta Ranta: "Pyrin miettimään kaikessa sitä, miten tehdä maailmaa paremmaksi”
Alumnitarina: Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun alumni Reetta Rannan mukaan kaikessa tekemisessä pitäisi olla mukana eettinen pohdinta.
Lahjoittajatarina – Helena Hyvönen: ”Maailma rakentuu yhteisesti, ilman siiloja”
Pitkän uran Taideteollisen korkeakoulun ja sittemmin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tekstiilitaiteen professorina, rehtorina ja dekaanina tehnyt Hyvönen pitää tärkeänä alan yhteisön elävyyttä. Muotoilun alan osaajilla on annettavaa myös korkeakouluyhteisön eteen.