Kimmo Kalliola on Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumni 2017

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumni 2017 on Quupan toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Kimmo Kalliola. Valinnan teki dekaani Jyri Hämäläinen korkeakoulun henkilökunnalta kerättyjen ehdotusten pohjalta.

”Kimmo on positiivinen, ennakkoluuloton ja aktiivinen alumni, joka on rakentanut menestyksekkään uran teollisuudessa ja yrittäjänä. Hän on osoittanut, että vahvaa perustutkimuksen osaamista pystyy hyödyntämään huipputeknologian tuotteiden kehittämisessä. Kimmo on myös luonut uutta työtä ja osaamista Suomeen ja ehtinyt samalla jakamaan kokemuksiaan Aallon nuoremmalle insinöörisukupolvelle”, Hämäläinen kiittelee.

Kymmenen sentin tarkkuudella

Yrityksen luominen ei tosin ollut Kalliolan suunnitelmissa, kun hän tohtorikoulutettavana tutki radioaaltojen etenemistä sisätiloissa. Väitöksen jälkeen ura jatkui Nokian tutkimuskeskuksessa, jossa etsittiin 2000-luvun alussa kuumeisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Sisätilapaikannus oli jo silloin iso juttu, mutta mikään saatavilla olleista systeemeistä ei päässyt vaadittavaan alle metrin tarkkuuteen. Sitten tajusimme, että väitöstutkimukseen kehittämiäni mittaustapoja ja teknologiaa voitaisiin käyttää paikan määrittämiseen. Aloimme kehittää Nokian kehitysalustoilla Bluetooth-suuntimoa, jolla päästiin jopa kymmenen sentin tarkkuuteen”, Kalliola kertoo.

Kun keksinnön tuotteistaminen viivästyi, Kalliola päätti 2012 perustaa oman yrityksen yhdessä neljän tiimiläisensä kanssa. Tällä hetkellä Quuppa työllistää 18 ihmistä, ja sen liikevaihto lähentelee 3 miljoonaa euroa.  Yrityksen valmistamia supertarkkoja paikannusjärjestelmiä löytyy ympäri maailmaa, muun muassa maailman kolmanneksi suurimmasta lastensairaalasta, Miamissa sijaitsevasta Nicklaus Children's Hospitalista.

”Siellä kaikilla potilailla on rannekkeessa paikannin, joka on yhteensopiva teknologiamme kanssa”, Kalliola paljastaa.

”Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkkailla toimenpiteiden jonotusaikoja ja rakentaa järjestelmä, joka hälyttää hoitajan paikalle, jos odotus on kestänyt liian kauan.”

Yrityksen valmistamia supertarkkoja paikannusjärjestelmiä löytyy ympäri maailmaa, muun muassa maailman kolmanneksi suurimmasta lastensairaalasta.

Uusin kohde on jääkiekkojoukkue Tapparan kotiareenalla, Hakametsän jäähallissa, juuri käyttöönotettu älykiekkojärjestelmä. Hallin kattoon asennetut suuntimoantennit seuraavat pelipaitoihin ommeltuja ja kiekkoihin upotettuja pienen pieniä tägejä. Näin saadaan hyvin reaaliaikaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi peliajoista, luistelunopeudesta ja laukaisuvoimasta. Toinen kotimainen asiakas on Tieto. Sen pääkonttorissa edes toimitusjohtajalla ei ole omaa työpistettä, vaan vapaa ja sopiva tila löytyy työntekijöiden kaulanauhassa kantamien tägien avulla. Samalla saadaan tarkkaa tietoa tilojen käyttöasteesta, mikä säästää kustannuksia ja ympäristöä.

”Suurin osa liiketoiminnastamme on tällä hetkellä teollisuudessa, missä ihmisten ja laitteiden tarkalla paikantamisella voidaan säästää aikaa ja rahaa ja estää onnettomuuksia. Esimerkiksi varastoilla voidaan näin estää trukkien ja ihmisten törmääminen, ja lentokentillä löytää lentokoneiden huollossa tarvittavat työkalut nopeasti kymmenien muiden joukosta.”

Hyvä spiritti

Vuoden alumni kiittelee entistä opinahjoaan käytännönläheisestä hands on -opetuksesta ja kannustavasta ilmapiiristä.

”Varsinkin jatko-opinnoissa vastuun saaminen oli tärkeää, sillä se opetti luottamaan omaan tekemiseen. Sähköllä oli sellaista hyvää spirittiä, jota olen meillä Quupassakin halunnut edistää.”

Nykyisiä koulun opiskelijoita Kimmo Kalliola rohkaisee kokeilemaan rohkeasti omaa osaamistaan, vaikkei vielä olisikaan varma siitä, miksi haluaa tulla.

”Minulla ei koskaan ollut tarkkaa näkymää, mihin polkuni johtaa”, hän nauraa.

”Nyt jälkeenpäin tarkasteltuna se näyttääkin tosi selkeältä. Omaan intuitioon kannattaa siis luottaa, hyödyntää omia vahvuuksia ja tarttua rohkeasti tilaisuuksiin.”

Kalliolan usko teknologialähtöisiin innovaatioihin on vahva, ja hän on käynyt usein puhumassa yrittäjyydestä muun muassa Sähkötekniikan korkeakoulun jatko-opiskelijoille. Raudanluja osaaminen on hänestä kilpailuvaltti, jolla pärjää pitkälle.

”Sille perustuvaa tuotetta ei välttämättä tarvitse edes patentoida. Itse tuotteen voisi ehkä kopioida, mutta ilman sen perustana olevaa insinöörityötä kaikki jatkokehittäminen olisi mahdotonta. Juuri siihen perustuu yliopiston tärkeys, se on osaamisen asuinpaikka.”

Lue myös: Tappara tarjoaa ensimmäisenä maailmassa reaaliaikaista kiekko- ja pelaajadataa