Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun
Gopika Premsankar on aloittanut vuoden alussa Informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitoksen apulaisprofessorina.
”Ryhmäni on nimeltään pilvi- ja verkkolaskenta, ja tutkimme, kuinka kvantifioidaan suurten pilvipalvelujen hiilipäästöt. Ymmärtämällä näiden palvelujen ympäristövaikutuksia syvemmin pyrimme kehittämään uusia algoritmeja niiden yleisen kestävyyden parantamiseksi. Tavoitteemme on parantaa verkkojärjestelmien suorituskykyä, skaalautuvuutta ja kestävyyttä. Me kaikki luotamme nykyään valtavasti viestintäverkkoihin ja pilvipalveluihin – työssä, koulutuksessa, viihteessä ja monessa muussa. Tällaiset verkotetut järjestelmät voivat lähettää ja käsitellä tietoja luotettavasti ja varsin tehokkaasti. Vaikka viestinnän ja tietojenkäsittelyn energiatehokkuuden parantamisessa on edistytty merkittävästi, huoli näiden järjestelmien hiilijalanjäljen mahdollisesta kasvusta on lisääntynyt.
Olen valmistunut tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2020 ja olen iloinen paluustani tuttuun yliopistoon. Odotan innolla, että pääsen rakentamaan tutkimusryhmääni viihtyisässä ympäristössä ja työskentelemään tiiviissä yhteistyössä kollegoiden kanssa pilvi- ja verkkojärjestelmien kestävän kehityksen ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimukseni on mukavasti matkaviestinnän, pilvi- ja verkkopalvelujen, optimoinnin ja data-analytiikan risteyskohdassa.”
Johannes Arend on aloittanut kesäkuun alussa Informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitoksen apulaisprofessorina.
”Tutkimukseni keskittyy tilaääneen, virtuaaliseen akustiikkaan ja XR-pohjaiseen kuulotieteeseen yhdistäen tiiviisti teknologisen kehityksen psykoakustiikkaan. Pyrin tutkimuksellani luomaan mukaansatempaavia ja realistisia virtuaalisia akustisia ympäristöjä. Toisaalta käytän näitä virtuaalisia akustisia ympäristöjä XR-pohjaisissa tutkimuksissa avaruudellisen kuulon ja multimodaalisen havainnon perusmekanismeihin. Tutkimukseni taustalla on innokas kiinnostukseni kaikkia äänitekniikan näkökohtia kohtaan ja motivaationi parantaa ymmärrystämme ihmisen havainnoista, erityisesti kuulohavainnoista todellisissa ympäristöissä. Tutkimukseni tulosten avulla toivon osallistuvani uusien teknologioiden kehittämiseen, jotka voivat edistää sovelluksia viestinnässä, viihteessä, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.
Yhteistyö on minulle tärkeä osa tutkimusta, ja pidän siitä erittäin paljon. Odotan Aallossa innovatiivista ja vaikuttavaa tutkimusta yhteistyöympäristössä monien muiden hienojen tiedemiesten ja tutkijoiden kanssa. Odotan kasvavani ja kehittyväni Aallon ympäristössä niin tutkijana kuin ohjaajana ja opettajana ja toivon voivani antaa merkityksellisen panoksen Aallon visioon.”
Marko Kosunen on nimitetty toukokuun alussa elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen associate professor -tasolle pysyvään professorin tehtävään.
”Tutkimukseni kattaa laajasti mikroelektroniikan piirisuunnittelun anturiliitännöistä radiolähetinvastaanottimiin ja mikroprosessoreihin. Viime aikoina olen myös aktiivisesti kehittänyt ohjelmallisia piirisuunnittelumenetelmiä parantaakseni tehokkuutta ja analogisten suunnittelujen uudelleenkäytettävyyttä.
Odotan tulevaisuudelta sitä, että teemme yhdessä Aalto-yliopistosta yhden Euroopan johtavista mikroelektroniikan alan yliopistoista laajassa mielessä eli materiaalitutkimuksesta sekamuotoisten prosessorijärjestelmien suunnitteluun. Tämä vaatii ajattelun muutosta ja selkeää yhteistä näkemystä isosta kuvasta, miten alan eri näkökohdat liittyvät ja kietoutuvat toisiinsa."
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Miten kouluttaa ongelmanratkaisijoita? Uusi raportti valottaa parhaita käytäntöjä
Aalto Design Factoryn raportti korostaa koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä, reaalimaailman haasteisiin tarttumista ja erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
Professori Mari Lundström sai Kordelinin säätiön palkinnon työstään vihreän siirtymän vauhdittajana
Palkinnon suuruus on 50 000 euroa.
Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita
Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.