Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella
Kuunneltavan musiikin voimakkuus ja sävy vaikuttavat oleellisesti siihen, miten ihminen havaitsee konserttisalin akustiikan. Tämä selvisi Aalto-yliopiston professori Tapio Lokin tutkimusryhmän kahdessa tuoreessa tutkimuksessa, jotka julkaistiin alan arvostetuimpiin kuuluvassa The Journal of the Acoustical Society of America – tiedelehdessä.
Ensimmäinen tutkimus osoitti, että konserttisalien erottaminen toisistaan pelkän musiikin perusteella on vaikeaa. Koehenkilöt kuuntelivat laboratoriossa näytteitä neljässä eri salissa soitetusta Beethovenin seitsemännestä sinfoniasta sekä yksittäisestä viulusta. He kuulivat aluksi näytteen referenssisalista, minkä jälkeen he yrittivät tunnistaa referenssisalin neljän näytteen joukosta.
Tehtävä onnistui hyvin, jos kuunneltava musiikkinäyte oli täsmälleen sama kaikissa saleissa. Jos referenssinäyte oli hieman eri kohdasta samaa kappaletta kuin verrokkisaleissa, tunnistaminen oli huomattavasti vaikeampaa. Tutkitut salit olivat suorakulmaiset Amsterdamin Concertgebouw ja Münchenin Herkulessaal, viinitarhamallinen Berliinin filharmonia sekä viuhkamainen Kölnin filharmonia.
”Jo pienet eroavaisuudet kuunneltavassa musiikissa tekivät kooltaan ja arkkitehtuuriltaan samankaltaisten salien tunnistamisen hyvin vaikeaksi. Keskenään hyvin erilaiset salit tunnistettiin selkeästi paremmin musiikista riippumatta”, sanoo tutkijatohtori Antti Kuusinen.
Toinen tutkimus osoitti, että kuulijat havaitsevat konserttisalin akustiikan eri tavalla riippuen siitä, missä dynamiikassa eli voimakkuudessa orkesteri soittaa. Mukana olivat Helsingin Musiikkitalo, Münchenin Herkulessaal, Berliinin filharmonia ja Berliinin konserttitalo.
Koehenkilöt kuuntelivat orkesterin soittoa eri dynamiikoissa hiljaisimmasta piano pianissimosta aina voimakkaimpaan forte fortissimoon, minkä jälkeen he järjestivät salit sen mukaan, kuinka voimakkaana ja ympäröivänä he soiton kokivat. Salien järjestys vaihteli selvästi dynamiikan mukaan.
”Perinteisesti konserttisalien akustiikkaa tutkitaan laskemalla objektiivisista mittauksista akustisia parametrejä, kuten jälkikaiuntaa, jotka eivät riipu musiikin ominaisuuksista tai voimakkuudesta. Tutkimuksemme osoittavat selvästi, että tämä on riittämätöntä akustiikan kokonaisuuden ymmärtämisessä, koska sekä äänen sävy että ihmisen kuulohavainnot muuttuvat äänen voimakkuuden mukaan”, Lokki toteaa.
Lokin tutkimusryhmä on aiemmin tutkinut myös sitä, miten konserttisalien akustiikka vaikuttaa musiikin herättämiin tunnereaktioihin. Tutkimusten mukaan salit, joiden akustiikka tukee suuria dynaamisia vaihteluita, herättävät kuuntelijoissa vahvimpia tunnekokemuksia.
Konserttisalien akustiikan tunnistamista voi kokeilla itse osoitteessa: https://anttikuusinen.shinyapps.io/RoomAcousticsMatchingExperiment/ (testi kannattaa tehdä kuulokkeilla)
Linkit artikkeleihin The Journal of the Acoustical Society of America -julkaisussa:
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville
Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.