Korona-aiheisten Instagram-postausten suosio kasvaa, jos niissä esiintyy tunnettuja ihmisiä
Uusi korona-aiheinen tutkimus selvitti, kuinka Instagramia voi käyttää pandemian aikana terveysviestintään ja yleisön huomion herättämiseen. Tutkijat keskittyivät tarkastelemaan johtavien terveysviranomaisten Instagram-viestintää koronavirusepidemian aikana. Instagram-käyttäjien huomioita tarkasteltiin tykkäysten ja kommenttien perusteella. Tutkimus suoritettiin tammi-huhtikuussa 2020.
Tutkimuksen aineistona oli 269 terveysviranomaisten koronaan liittyvää kuvallista Instagram-postausta. Tutkijat analysoivat laadullisella luokittelulla, kuinka postaukset erosivat toisistaan sisällön, sukupuoliroolien, henkilökuvauksen ja kuvatyypin suhteen. Tutkijat tarkastelivat, miten postausten erilainen sisältö vaikutti käyttäjien huomioon Instagramissa.
Aallon tietotekniikan laitoksen tutkijatohtori Aqdas Malik tutki Instagram-postauksia yhdessä yhdysvaltalaisen Ohion yliopiston apulaisprofessori M. Laeeq Khanin kanssa ja kanadalaisen Western-yliopiston professori Anabel Quan-Haasen kanssa. He keskittyivät tutkimuksessaan Maailman terveysjärjestön (WHO), Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC), Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC) ja Britannian terveysjärjestelmän (NHS) postauksiin.
Tutkimuksen mukaan suurin osa terveysviranomaisten Instagramissa jakamista kuvista koskee ehkäiseviä toimenpiteitä, terveystiedotusta sekä eturintaman työntekijöitä. Tutkijat havaitsivat, että parhaiten tykkäysten ja kommenttien valossa menestyivät postaukset, joissa oli kuvia julkisuuden henkilöistä, tai niissä varoitettiin tai kumottiin uskomuksia, valeuutisia ja väärän tiedon levittämistä, tai ne sisälsivät infografiikkaa tai datan visualisointia. Tämä tukee aikaisempaa tutkimusta, jonka mukaan tunnettujen ihmisten ja vaikuttajien käyttäminen postauksissa koetaan luottamusta ja kiinnostusta herättäväksi.
“Iso osa ihmisistä ympäri maailmaa saa koronaan liittyvää informaatiota sosiaalisen median kautta. Samalla suuri osa tietoisesti tai tahattomasti levitetystä väärästä tiedosta leviää näiden alustojen kautta. Suurin osa verkkokäyttäjistä ei tarkasta sosiaalisen median sisältöjen luotettavuutta ennen kuin he jakavat sitä oman verkostonsa kanssa”, Malik sanoo.
Vaikka aineistossa olevista kuvista vähemmistö esitti miehiä, ne saivat kuitenkin enemmän kommentteja ja tykkäyksiä kuin naisia tai molempia sukupuolia esittävät postaukset. Eturintaman työntekijöitä esittävät kuvat taas saivat noin kaksi kertaa enemmän kommentteja ja tykkäyksiä kuin tavallisia ihmisiä esittävät kuvat. Vielä tätäkin paremmin menestyi infografiikan käyttö. Terveysviranomaisten tulisikin ottaa huomioon tehokas data-analyysi ja visualisointi huomioon erityisesti kriisiviestinnässä.
“Instagram voi olla erittäin tehokas työkalu oikean tiedon välittämisessä nuorille kriisien ja hätätilanteiden aikana, kun valtamedia ei pysty heitä tehokkaasti tavoittamaan”, Malik sanoo.
Lisätietoja:
Aqdas Malik
Tutkijatohtori
Tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.