Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Kuka määrittelee taidekokemuksen?
Aalto-yliopiston tilaaman tutkimuksen kautta kerättiin tietoa Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun tilojen käyttäjien kokemuksista rakennuksissa olevasta julkisesta taiteesta. Kävijätutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa.
Aalto-yliopisto on ensimmäinen yliopisto Suomessa, joka on sitoutunut julkisen taiteen prosenttiperiaatteeseen. Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Aalto toimii merkittävänä taiteiden tukijana ja taiteen alan työnantajana.
Yliopisto tilasi kävijätutkimuksen Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun rakennusten julkisiin taidekokoelmiin liittyen. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa Aallossa. Julkisen taiteen kävijätutkimusta ja tilojen käyttäjien kokemuksia kartoittavaa tutkimustyötä on tehty hyvin vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tutkimuksen toteutti Aallon alumni ja taiteen maisteri Anni Avela.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, akateeminen henkilöstöJos tilassa ei ole taidetta, se on vain tilaa. Taide tekee siitä erityisen.
Tutkimuksella kartoitettiin, millaisia merkityksiä kyseisten rakennusten tilojen käyttäjät antavat yliopiston julkiselle taiteelle ja minkälainen suhde tilojen käyttäjillä ja tiloissa nähtävällä taiteella on.
Koetaanko kaikki julkisen tilan taideteokset samalla tavalla? Ja miten ympäröivä tila vaikuttaa teoksen kokemiseen? Kuinka tärkeäksi yliopiston tiloissa oleva taide koettiin ja kiinnitettiinkö siihen ylipäätään huomiota?
Millaisissa tilanteissa taide tuli kohdatuksi tilojen käyttäjien arjessa?
Taide voi samaan aikaan innoittaa ja ahdistaa, miellyttää ja häiritä
Tutkimusaineiston oli yllättävän laaja ja monipuolinen. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen ja ääneenajattelu-menetelmää hyödyntävinä tutkimushaastatteluina. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka kyselyyn vastasi 307 henkilöä ja haastatteluihin osallistui 11 vastaajaa.
Tutkimuksen mukaan yliopiston julkinen taide koetaan merkitykselliseksi. Kyselyyn vastanneista 94 prosenttia piti hyvin tai melko tärkeänä sitä, että yliopiston tiloissa on taidetta.
Kauppakorkeakoulu, muu henkilöstö, teoksesta Tuomo Saali, On the EdgeMä kiinnitän tähän huomiota joka päivä, koska kun mä kävelen tästä ohi, niin se aina vähän kolahtaa seinään siitä ilmavirrasta.
Vain prosentti vastaajista koki, ettei taide ole lainkaan tärkeää yliopiston tiloissa. Rakennuksissa olevat taidekokoelmat koettiin osin merkitykseltään hyvin konkreettisina, arjen toimintoihin liittyvinä, ja osin abstrakteina, mielikuvia rakentavina asioina. 80 prosenttia vastaajista kertoi huomioivansa taidetta jonkin verran tai paljon liikkuessaan koulun tiloissa. Korkeakoulun tiloissa oleva teos voi toimia samalla sekä tiloissa suunnistamisen apuna että yliopiston arvojen viestittäjinä.
Taide herätti vastaajissa monenlaisia tunteita liittyen tilaan ja siellä työskentelemiseen. Teokset muun muassa inspiroivat, luovat viihtyisyyttä, muistuttavat yliopiston arvoista ja ideologioista, tuovat perspektiiviä, kohottavat mielialaa ja tarjoavat hengähdyshetkiä arkeen sekä auttavat jäsentämään ajatuksia. Toisaalta ne myös häiritsevät, ovat ahdistavia, luovat levottomuutta, ovat tiellä ja aiheuttavat hämmennystä.
Muu henkilöstöInnostun aina, kun kuljen ohi Väreen kolmannessa kerroksessa olevan valtavan leijonapatsaan ohi.
Taide tunnistettiin kuuluvaksi, mutta siitä ei tiedetty paljon
Tutkimukseen osallistujien vastauksista oli siten nähtävissä erilaisia tapoja lähestyä julkista taidetta. Taiteella nähtiin olevan itseisarvo, tilallinen arvo ja henkinen arvo.
Tutkimukseen osallistuneet kokivat tuntevansa Aallon julkisen taiteen heikosti, eivätkä he tienneet juurikaan yliopiston kokoelmatyön periaatteista. Merkittävimpinä syinä tähän nousi puutteelliseksi koetut teostiedot korkeakoulujen tiloissa sekä vastaajien epätietoisuus siitä, mistä taidekokoelmiin liittyvää tietoa olisi haettavissa, ja onko sitä ylipäätään tarjolla.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija, teoksesta Lauterbach, KreutzstrasseUlkona Väreen länsipuolella kaiteen päällä oleva metallinen ruttu. En tykkää siitä. Se näyttää valtavalta roskalta.
Vastaajilla oli myös toiveita kokoelmien suhteen. Kolme toivotuinta ominaisuutta yliopiston julkiselle taiteelle olivat esteettinen miellyttävyys, tunnelman luominen sekä ajatusten herättäminen. Lisäksi toivottiin, että työt ovat Aallon opiskelijoiden, alumnien, muiden taiteilijoiden sekä mahdollisesti myös taidetta harrastavien teoksia.
Tällä hetkellä Aallon taidekokoelmien teokset ovat pääosin Aallon opiskelijoiden, alumnien ja muiden taiteilijoiden tekemiä.
Tutkimuksen avulla kartoitettiin kokemuksien lisäksi muutostarpeita
Tutkimus tuotti myös ehdotuksia jatkotoimenpiteille. Teoskyltit koettiin usein puutteellisiksi tai vaikeasti löydettäviksi, ja myös osa teoksista koettiin tilallisesti vaikeasti saavutettaviksi. Jopa 83 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa tietää enemmän teoksista sekä kokoelmista. Tavoitteena onkin, että kaikista yliopiston taidekokoelmista viestitään laajemmin erilaisissa kanavissa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään sekä virtuaalisia että fyysisiä taidekierroksia kampuksella.
Kauppakorkeakoulun opiskelijaTaidetta on mukava ihmetellä opintojen tauoilla, vaikkei siitä mitään ymmärräkään.
Kokoelmista tuotetut katalogit olivat jääneet yleisön saavuttamattomiin, eikä suurin osa vastaajista ollut sellaista nähnyt taikka edes kuullut niistä. Jokaisesta kokoelmasta on tuotettu katalogi, joita löytyy muun muassa aula- ja taukotiloista. Katalogeille etsitään nyt lisää fyysisiä sijainteja sekä tapoja tuoda ne paremmin myös kävijöiden tietoon verkossa.
Kävijätutkimuksen oppeja hyödynnetään myös tulevien taidekokoelmien hankintojen kohdalla. Aalto julkisti tammikuussa kaikille taiteilijoille avoimen kilpailun ja kutsukilpailun, joilla pyritään löytämään poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia taideteoksista, jotka sijoittuvat eri tiloihin Aalto-yliopisto Works –kortteliin.
VierailijaTaidekokoelma tuo mainetta koululle ja teokset kertovat koulun ja paikan kulttuuriarvoista. Ne myös haastavat ajattelua.
Lisätietoja
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, näyttelyt ja taide
[email protected]
Lue lisää julkisesta taiteesta Aalto-yliopiston kampuksella ja toimipisteissäAalto Works -korttelin kaksi julkisen taiteen kilpailuaKaikille taiteilijoille avoin julkisen taiteen kilpailun sivusto
Lue Julkisen taiteen monet kasvot Aalto-yliopistossa - tilojen käyttäjien kokemuksia julkisesta taiteesta Väreessä ja Kauppakorkeakoulussa -kävijätutkimuksen raportti alta.
Lue lisää
Julkinen taide herättää ja houkuttaa
Aalto-yliopisto on sitoutunut taiteen prosenttiperiaatteeseen ensimmäisenä suomalaisena yliopistona.
Global Equality -taidekokoelma Väreessä
Kukin yksittäinen Väreen taideteos muistuttaa meitä taiteen mahdista ja kyvystä tutkia ja paljastaa erilaisia sosiokulttuurisia ilmiöitä ja luonnonilmiöitä.
Human Approach -taidekokoelma Kauppakorkeakoulussa
Taiteen prosenttiperiaatetta noudattavan kokoelman teemana on Human Approach.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Sururyhmä läheisensä menettäneille
Keväällä 2025 järjestetään sururyhmä läheisensä menettäneille Aallon opiskelijoille ja työntekijöille.