Syyskuussa aloittaa 15 uutta akatemiatutkijaa
Suomen Akatemia on myöntänyt Aalto-yliopistolle rahoituksen 15 akatemiatutkijan tehtävään.
Lähes 20 miljoonaa euroa tutkimukseen
Suomen Akatemian akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 45 aaltolaista. Rahoitus vahvistaa Aalto-yliopiston tutkimusta noin 20 miljoonalla eurolla.
Päivitämme uutisen tekstisisältöä tilanteen mukaan.
8.6.2023: Lisätty Astrid Huopalaisen akatemiahanke.
***
Suomen Akatemian syyskuun 2022 hausta Aalto-yliopistolle myöntämä rahoitus vahvistaa yliopiston tutkimusta kaiken kaikkiaan noin 20 miljoonalla eurolla.
Ensi syksynä Aallossa aloittaa 15 uutta akatemiatutkijaa. Tehtäviin myönnetty rahoitus Aalto-yliopistolle on yhteensä yli kahdeksan miljoonaa euroa. Uutta akatemiatutkijarahoitusta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa rahoitusmuotojen uudistuksen jälkeen.
Aalto-yliopisto sai akatemiahankerahoitusta kaikista Akatemian toimikunnista. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 12 miljoonaa euroa 30 osahankkeelle.
Lämpimät onnittelut kaikille rahoituksen saaneille!
Luettelossa akatemiatutkijan nimen jälkeen esiintyvä ala viittaa laitokseen:
Akatemiahankkeet 1.9.2023 – 31.08.2027
Asadchy, Viktar, elektroniikka ja nanotekniikka
Säädettävät komposiittimateriaalit aksionisilla ominaisuuksilla
Caro, Miguel, sähkötekniikka ja automaatio
Uusien hiilipohjaisten materiaalien suunnittelu atomiskaalassa
Deny, Stéphane, neurotiede ja lääketieteellinen tekniikka
Neuroscience-inspired deep learning
van Dijken, Sebastiaan, teknillinen fysiikka
Hybridimagnoniikka energiatehokkaaseen ja neuromorfiseen laskentaan
Di Francesco, Mario, tietotekniikka
Efficient deep neural network computation with resource-constrained devices
Hinkkanen, Marko, sähkötekniikka ja automaatio
Nevaranta, Niko, LUT-yliopisto
Monivaiheisten sähkökoneiden poikittaisvärähtelyiden mallinnus ja aktiivinen vaimennus (konsortio)
Huopalainen, Astrid, johtaminen, taide ja media, Aalto
Hielm-Björkman, Anna, Helsingin yliopisto
Tallberg, Linda, Svenska handelshögskolan
PAWWS - Människors och djurs välmående i arbetet och i samhället (konsortio)
Hyysalo, Sampsa, muotoilu, Aalto
Lazarevic, David, Suomen ympäristökeskus
Kokeileva ympäristöhallinta: tiedon yhteistuotanto ja sen organisointi järjestelmämuutosten edistämisessä (konsortio)
Kibler, Ewald, johtaminen
Jokapäiväinen ja kaikille kuuluva yrittäjyys: Sosiaalista osallisuutta vaalimassa
Kim, Seongtae, tieto- ja palvelujohtaminen
Toimitusketjun uudelleenjärjestely megahäiriöiden valossa: kohti kestävää tulevaisuutta
Kontturi, Eero, biotuotteet ja biotekniikka
Heino, Terhi, Turun yliopisto
Vallittu, Pekka, Turun yliopisto
Selluloosapohjaisten luunkaltaisten materiaalien analyyttinen suunnittelu (konsortio)
Kurimo, Mikko, informaatio- ja tietoliikennetekniikka, Aalto
Hilden, Raili, Helsingin yliopisto
Kuronen, Mikko, Jyväskylän yliopisto
Vieraskielisen suullisen vuorovaikutuksen automaattinen arviointi (konsortio)
Lioumis, Pantelis, neurotiede ja lääketieteellinen tekniikka, Aalto
Vaalto, Selja, HYKS
Aivoleikkausta edeltävä ei-invasiivinen kielellisten hermoverkkojen kartoitus: Uusia työkaluja kliiniseen työhön ja tutkimukseen (konsortio)
Liski, Matti, taloustiede, Aalto
Ahlvik, Lassi, Helsingin yliopisto
Vihreä tuloverouudistus (konsortio)
Lokki, Tapio, informaatio- ja tietoliikennetekniikka, Aalto
Schlecht, Sebastian, taide ja media, Aalto
Akustiikan vaikutus musiikkiesityksen kokemukseen sekä esiintyjien että yleisön kannalta (konsortio)
Nieminen, Marko, tietotekniikka
Honkapuro, Samuli, LUT-yliopisto
Käyttäjälähtöinen digitaalinen ja vihreä siirtymä kohti hajautettuja vertaisenergiayhteisöitä (konsortio)
Oinas, Pekka, kemian tekniikka ja metallurgia
Mikkonen, Kirsi, Helsingin yliopisto
Monivaikutteinen sienibiojalostamo (konsortio)
Oulasvirta, Antti, informaatio- ja tietoliikennetekniikka
Subjektiiviset tavoitefunktiot
Pajarinen, Joni, sähkötekniikka ja automaatio
Tehokas ja periaatteellinen moniagentti vahvistusoppiminen
Partanen, Jouni, konetekniikka
Seppälä, Jukka, kemian tekniikka ja metallurgia
Saarinen, Jyrki, Itä-Suomen yliopisto
Valokovetetuista musteista tulostetut asteittaisesti muuttuvan taitekertoimen optiset komponentit (konsortio)
Saikko, Vesa, konetekniikka
Kestävämpiä lonkan tekoniveliä kriittisellä kulumistutkimuksella
Salmelin, Riitta, neurotiede ja lääketieteellinen tekniikka, Aalto
Renvall, Hanna, Helsingin yliopisto
Aivojen, mielen ja taudin kulun toiminnallinen yksilöllisyys (konsortio)
Sawhney, Nitin, tietotekniikka
Kansalaistoimijuutta tekoälyyn? Euroopan komission tekoälyn sääntelyehdotuksen ja algoritmisten julkisten palveluiden demokratisoitumisen tarkastelu
Seppänen, Olli, rakennustekniikka
Talonrakennushankkeen prosessin digitaalinen kaksonen
Soldano, Caterina, elektroniikka ja nanotekniikka
TADF emitters field-effect light-emitting devices
Särkkä, Simo, sähkötekniikka ja automaatio
Nieminen, Miika, Oulun yliopisto
Nissi, Mikko, Itä-Suomen yliopisto
Tekoälyavusteinen virtuaalinen histologia sormenjälkimagneettikuvauksella (konsortio)
Virkkunen, Iikka, konetekniikka
Koneoppiva rikkomaton tarkastus
Werner, Stefan, informaatio- ja tietoliikennetekniikka
Personlig onlineinlärning i IoT/CPS
Lisätietoja Suomen Akatemian verkkosivuilta
Kuva Mikko Raskinen
Tutustu uusiin akatemiatutkijoihin ja heidän projekteihinsa
PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.