Laserkeilausta ja lisättyä todellisuutta teatteriin
Miten taidelaitokset voivat hyödyntää uusia teknologioita, kuten lisättyä todellisuutta tai laserkeilausta? Tätä tutkii Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -hanke, joka käynnistyy lokakuussa 2017 Jyväskylän kaupunginteatterin tiloissa.
Tavoitteena on kehittää digitaalisia kulttuuripalveluja, saada erityisesti nuoret kiinnostumaan kulttuurista ja edistää luovan työn tuotantoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen suunnittelu, kuvaukset ja mittaukset käynnistyvät lokakuussa 2017. Sen toteuttavat Aalto-yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
”Yhteistyömme käynnistyi jo vuonna 2016. Sen tuloksena on syntynyt uudenlainen toimiva digitaalisuuden kokeilualusta, lukuisia yhteisiä kokeiluja, tapahtumia, kaksi rahoitettua hanketta ja yli 30 julkaisua. Yhdessä kiinnostavimmista kokeiluista lisättyä teknologiaa sovellettiin historiallisiin kohteisiin. 3D-hahmokuvauksen ansiosta yleisö pääsi kosketuksiin esimerkiksi Raaseporin ja Kuusiston linnan historiallisten hahmojen kanssa”, kertoo professori Hannu Hyyppä Aalto-yliopistosta.
"Näitä 3D-teknologita on esitelty nuorille myös yhteisillä toiminnallisilla demo- ja pop-up-päivillä, joita on toteutettu Aalto-yliopistossa, Humakissa, Omniassa ja viimeksi Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestetyillä Lasten taidefestivaaleilla. Yhteistyö painottuu nyt laajasti kulttuurituotantoon ja kulttuurin välittäjätoimintaan sekä tulkkaukseen ja kielelliseen saavutettavuuteen ja kommunikaatioasiantuntijuuteen. Siinä korostuu tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan välinen yhteys."
Piispa Arvid Kurki (1550-luku) esitettynä lisätyllä todellisuudella Kuusiston linnassa. Kuva: Matti Kurkela
Illuusion sisälle
Aalto-yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu pääsevät Jyväskylän kaupunginteatterissa soveltamaan erityisosaamistaan käytäntöön. Lähtökohtana ovat taidekasvatuksen ja yleisön tarpeet. Kokeilussa katsoja voi vaeltaa virtuaalitodellisuudessa teatterin sisällä ja tarkastella, miten näytöksen illuusio ja lavasteet on synnytetty ja miten teatterinäytelmä toteutetaan. Samalla selvitetään digitaalisuuden luomia uusia ansaintalogiikoita.
”Loppuvuonna 2018 järjestämme hankkeeseen liittyvän digitaalisia kulttuuripalveluita käsittelevän seminaarin, tuotamme aihetta käsittelevän julkaisun ja uutisoimme hankkeen tuloksista”, kertoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.
Hankkeen teknisestä toteutuksesta vastaavat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo ja Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö. Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaa koordinoinnista ja digitaalisten tuotantotapojen mallintamisesta. Jyväskylän kaupunginteatteri osallistuu keskeisesti virtuaaliseikkailun sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen.
”Uusien mittauslaitteiden ja virtuaalisten 3D-aineistojen ansiosta voimme tutkia digitaalisuuden vaikutuksia kulttuuritapahtumiin, kulttuurituottajien työtapoihin, kumppanuuksiin, yleisöön ja muihin sidosryhmiin”, kertoo Aalto-yliopiston 3D-studion päällikkö Matti Kurkela.
Lisätietoja:
Tiedetuottaja Marika Ahlavuo
puh. 050 5122509
marika.ahlavuo@)aalto.fi
3D-studion päällikkö, TkL Matti Kurkela
[email protected]
Professori Hannu Hyyppä
[email protected]
Lehtori Pasi Toivanen
puh. 020 7621 372
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.