Uutiset

Loistoristeilijä ei synny ilman tutkimusta

Laivanrakentaja Sisko Hellgren selvitti väitöskirjassaan, miten risteilijä valmistuu aikaa ja kustannuksia säästäen, mutta laadusta tinkimättä.
Sisko Hellgren

Yli 30 vuotta laivanrakennusalalla työskennelleen Sisko Hellgrenin, 61, väitöskirja sai alkunsa arkipäiväisestä sisuuntumisesta.

Hellgren työskenteli loistoristeilijöitä valmistaneen STX-telakan projektipäällikkönä ja mietti, että laivoja voisi rakentaa paljon tehokkaamminkin. Työtunteja ja kustannuksia voisi nipistää laadusta tinkimättä.

Loistoristeilijän suunnittelu ja rakentaminen on valtava projekti, joka kestää vuosia. Isossa hankkeessa on myös monia vaiheita, joissa jokin voi mennä vikaan.

"Pystytäänkö arkkitehdin suunnitelma toteuttamaan teknisesti? Löytyykö riittävästi tekijöitä oikeaan aikaan. Pitääkö aikataulu? Jos vastaus johonkin on ei, seuraa ongelmia", Hellgren sanoo.

Hän alkoi tutkia, millainen organisaatio rakentaa laivan tehokkaimmin. Onko paras ratkaisu ylhäältä alas kulkeva linjaorganisaatio alaosastoineen vai projektien mukaan jaettu organisaatio? Kolmas vaihtoehto oli näiden kahden yhdistelmä.

"Projektiorganisaatio oli paras. Siinä kaikilla on selvästi määritellyt vastuut. Kaikki tietävät, mitä tekevät. Linjaorganisaatiossa työnjako voi olla epäselvä."

Laiva on lastattu tekniikalla

Hellgren hyödynsi väitöstyössään vuosikymmenten mittaista kokemustaan ja tekemiään havaintoja.

"Toivon, että nuoret ja juuri telakka-alalle tulleet voisivat ammentaa väitöskirjan tuloksista omaan työhönsä. Vanhoja virheitä ei kannata toistaa", hän sanoo.

Hellgrenin mukaan telakkateollisuus on hyvin riippuvainen tekniikan tutkimuksesta.

"Loistoristeilijä on kuin kelluva kaupunki, joka liikkuu ympäri maailmaa. Se tuottaa oman energiansa, käsittelee jätteensä, tarjoaa erilaisia palveluita… Laivan tekemisessä tarvitaan laivatekniikan lisäksi samojen teknisten alojen osaamista kuin oikean kaupungin suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarvitaan muun muassa arkkitehtejä sekä materiaali-, kone-, ympäristö ja energiatekniikan taitajia."

Jokaisessa uudessa loistoristeilijässä on aina uusia teknisiä ratkaisuja, uusia innovaatioita, jotka ovat syntyneet vuosien tutkimuksen tuloksena.

Työlle tekijöitä

Juuri nyt telakkateollisuus käy kuumemmin kuin koskaan ennen. Tilauskirjat pullistelevat. Koulutetuista, osaavista tekijöistä ja suunnittelijoista on pula. Samanlainen tilanne on Uudenkaupungin autotehtaalla.

Nykyisin Royal Caribbean Cruises -telakkayhtiössä projektijohtajana työskentelevä Hellgren on pistänyt lusikkansa myös tähän soppaan. Hän on ollut perustamassa suomalaisten tekniikan korkeakoulujen yhteistyöyliopisto FITechiä (Finnish Institute of Technology), joka koettaa helpottaa osaajapulaa.

Viime syksynä perustettu FITech tarjoaa tekniikan alan korkeakouluissa opiskeleville opintokokonaisuuksia, jotka räätälöidään telakka- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Iso osa opinnoista on verkossa.

"Se yhdistää opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita ja diplomityön aiheita tarjoavia yrityksiä. Vähän kuin treffipalvelu", Hellgren nauraa.

FITech on ollut menestys. Kurssit ovat täyttyneet, ja ensimmäiset räätälöityjä opintoja suorittaneet diplomi-insinöörit valmistuvat pian.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta