Lokakuun Magazinessa on asiaa energiasta ja valosta

”Suomi tarvitsee lisää aaltolaisia”, sanoo provosti Kristiina Mäkelä lehden Avauksia-palstalla. Hän kommentoi pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman koulutuspoliittisia tavoitteita. Kansallinen tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin ikäluokasta on Mäkelän mielestä erinomainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että opiskelupaikkojen lisäyksen on kohdennuttava aloille ja alueille, joilla on suurin kysyntä työmarkkinoilla, ja jotka tukevat talouden innovointikykyä. ”Avainaloja ovat tekniikka, liiketaloustiede sekä yhä enenevässä määrin luovat alat eli Aalto-yliopiston kolme pääalaa.”

Lehden pääartikkelissa jätetään hyvästejä fossiilisille polttoaineille. Globaali energiamurros on alkanut ja Suomi voi viedä sen voitokkaasti maaliin, sanovat tutkijat. Eri sektorit muuttuvat kuitenkin fossiilivapaiksi eri tahtia: ”Ensin sähkö, sitten lämpö ja viimeisenä liikenne”, arvioi apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarnio, joka tutkii energian varastointia ja tapoja, joilla energiaa muutetaan muodosta toiseen. Monitieteisen Smart Energy Transition -tutkimushankkeen mukaan 95 prosenttia Suomen primäärienergiasta voitaisiin tuottaa puhtaasti markkinoilla jo olevilla teknologioilla. Se edellyttäisi suurta systeemistä muutosta, sanoo hankkeen johtaja Armi Temmes. ”Vaaditaan muutoksia markkinoihin, liiketoimintaan, vero- ja tukipolitiikkaan sekä yritysten toimintamalleihin.”

Monet seuraavan sukupolven teknologisista ratkaisuista perustuvat fotoniikkaan eli valotieteeseen, jonka mahdollisuuksia esitellään laajassa artikkelissa. Esimerkiksi optiset tiedonsiirtoratkaisut mahdollistavat datan siirtymisen lähes reaaliaikaisesti ympäri maailman miljoonissa valokuituverkoissa. Tämä puolestaan ruokkii tekoälyalgoritmeja, joiden ansiosta tulevaisuudessa käytössämme ovat itseohjautuvat autot, älykkäät kaupungit ja esineiden internetiin pohjautuva teollisuus 4.0.

Kuka-palstalla Helsinki Design Weekin perustaja ja tuore kunniatohtori Kari Korkman kertoo, miten kauppatieteilijä päätyi muotoilun pariin. Itse kehittelemäänsä muotoilutuottajan titteliin hän otti mallia elokuvatuottamisesta ja kirjankustantamisesta. ”Siinä missä toiset lukevat käsikirjoituksia tai kuuntelevat demonauhoja, minä aloin opiskella tuoteideoita.”

Tieteestä-palsta esittelee akatemiatutkija Emilia Peltolan, joka kehittää aivotutkimuksen avuksi pienen pieniä antureita. Ne mittaisivat elimistön hermovälittäjäaineita reaaliaikaisesti ja toisivat arvokasta tietoa aivojen toiminnasta, neurologisista sairauksista sekä mahdollisista hoidoista.

Akustiikan tutkijat, professori Vesa Välimäki ja akatemiatutkija Koray Tahiroğlu kertovat, miten tekniikka voi tehdä soittajan kenestä tahansa. Tietokoneen avulla esineet voi saada soimaan, mutta se, miltä jokin kuulostaa, riippuu äänestä, tilasta ja kuulijasta.

Uudella Kumppanuus-palstalla tapaamme aktiivisen alumnin ja Sähköpaja-kurssin ”kummisedän” Tauno Voipion. Hän muistelee lämpimästi opiskeluaikaansa Otaniemen kampuksella ja on itse hyvä esimerkki siitä, että etukäteen tehdyt suunnitelmat eivät välttämättä johdattele uran suuntaa. Elämässä on oltava valmis oppimaan ja opettelemaan jatkuvasti uutta.

Aalto University Magazine on ilmestynyt sekä suomeksi että englanniksi. Lehtiä on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksella. Näköislehdet ovat luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleita on julkaistu osoitteessa aalto.fi/magazine.