Uutiset

Luuta älymetallilla pidentävä Synoste sai miljoonarahoituksen

Aalto-yliopistosta ponnistanut yhtiö käyttää varat kivuttoman luunpidennyshoidon kaupallistamiseen.
Synoste Oy:n menetelmässä luuydinkanavaa laajennetaan ja sinne laitetaan teleskooppimainen, älymetallia hyödyntävän mekanismin avulla pitenevä luuydinnaula. Kuva Synoste Oy

Vuonna 2012 perustettu Synoste Oy keräsi A-kierroksella, eli kaupallistamiseen tähtäävällä riskirahoituskierroksella 1,2 miljoonaa euroa sekä vanhoilta että uusilta sijoittajilta. Lisäksi yritys sai miljoona euroa lupaavia kasvuyrityksiä rahoittavalta Eurostars-ohjelmalta. Varat se aikoo käyttää saadakseen Euroopan markkinoille pääsyyn vaaditun CE-merkinnän kehittämälleen implantille, joka mahdollistaa luiden pidentämisen ja luuston epämuodostumien hoitamisen kivuttomasti ja turvallisesti.

– Kahden viime vuoden aikana olemme edistyneet tuotekehityksessä ja kliiniset testit ovat aikataulussa. Olemme kiitollisia tuesta ja luottamuksesta, jota vanhat sijoittajamme ja uudet bisnesenkelit ovat meille osoittaneet, Synoste Oy:n toimitusjohtaja Harri Hallila iloitsee.

A-kierros on auki mahdollisille lisäsijoittajille 30. syyskuuta asti.

Kivuttomasti, omassa kodissa  

Perinteisesti luiden pidentäminen on tehty katkaisemalla luu ja venyttämällä päitä erilleen laitteella, josta menee piikit ja vaijerit ihon ja lihasten läpi. Hoito on potilaalle kivulias ja epämiellyttävä, ja siihen liittyy usein tulehduksia ja virheasentoja. Synoste Oy:n menetelmässä luuydinkanavaa laajennetaan ja sinne laitetaan teleskooppimainen, älymetallia hyödyntävän mekanismin avulla pitenevä luuydinnaula. Myös tässä menetelmässä luu katkaistaan pidennystä varten, mutta implantti kiinnitetään päistään ruuveilla ja ihoa läpäiseviä osia ei jää leikkauksen jälkeen.

Potilas voi itse tehdä pidennyshoidon aamuin illoin asettamalla noin 10 sekunnin ajaksi jalan ympärille yrityksen kehittämän kotihoitolaitteen, joka siirtää pidentämiseen tarvittavan energian naulaan magneettikenttiä hyödyntäen. Laite pystyy venyttämään luuta kaikkiaan 3–7 senttimetriä, ja noin puoli vuotta luun parantumisesta implantti poistetaan. Koko hoitoprosessi vie yhteensä noin 1–2 vuotta.

Synostelaiset ryhmäkuvassa. Vasemmalta Ryan Livingston, Ly Kivihall-Hirvensalo, Harri Hallila, Juha Haaja, Taneli Kari, Antti Ritvanen

Menetelmä perustuu yrityksen perustajien Harri Hallilan, Juha Haajan ja Antti Ritvasen Aalto-yliopistossa tekemään tutkimus- ja kehitystyöhön. Bioadaptiivista tekniikkaa opiskellut kolmikko aloitti implantin ja menetelmän kehittämisen vuonna 2007 ja sai pian apua myös vaativaan ortopediaan erikoistuneelta sairaala Ortonilta ja sen ortopedilta Dietrich Schlenzkalta, jonka pitkä kokemus oli hyvä lähtökohta yhteistyölle.

– Tunsin vanhojen pidennysmenetelmien tekniset heikkoudet, komplikaatioriskit ja potilaan elämänlaatua heikentävät ominaisuudet. Tiivis yhteistyö insinöörien ja lääkärin välillä on ollut antoisaa ja on varmasti laajentanut kummankin osapuolen näkökulmaa. Synosten menetelmä on potilasystävyydeltään aivan eri luokkaa kuin aiemmat pidennysmenetelmät, ja sen ansiosta hoidon rasittavuus vähenee huomattavasti, Schlenzka kertoo.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Harri Hallila
puh. 040 738 1713
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva Thesis Day -tapahtumasta vuodelta 2024. Kuvassa näkyy työnantajien edustajia ja opiskelijoita, jotka etsivät lopputyöprojektia.
Yhteistyö Julkaistu:

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto allekirjoittivat strategisen sopimuksen uudesta viisivuotisesta kumppanuuskaudesta

Yhteistyö sisältää panostuksia Otaniemeen, yritys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälisten osaajien juurtumiseen.

Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.