Uutiset

Maailman muotoilu uudelleen kuuluu jokaiselle

Helsinkiin rakennettava arkkitehtuuri- ja designmuseo kutsuu muuttamaan maailmaa suunnittelijan lailla, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen.
Uuden museon konsepti
Uuden museon pohjana ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden ainutlaatuiset kokoelmat, tutkimus ja osaaminen, mutta se ei ole vain ajattelun ja muistelun paikka, vaan myös tekemisen ja uuden luomisen. Kollaasi Vilma Timonen – BerryCreative

Kun teimme uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konseptia, pyysimme ihmisiä kertomaan unelmiensa museosta.

Unelmissa kuljettiin yhteisöpuutarhassa, seikkailtiin Kapteeni Nemon sukellusveneellä ja oltiin pienenä ihmisenä suurten kysymysten äärellä.

Erityisesti mieleen jäi kuitenkin tämä.

”Minulle uudesta museosta tulee mieleen kädet.”

Tuo mielikuva kiteyttää hienosti uuden museon perusajatuksen. Helsinkiin rakennetaan tulevaisuuden tekemisen museota, joka kutsuu katsomaan maailmaa suunnittelijan silmin: kaiken voi tehdä toisin, kaiken voi tehdä paremmin. Maailman muotoilu kuuluu jokaiselle ja siihen museokin haluaa yllyttää – kokemaan ja tekemään itse ja yhdessä.

Uuden museon pohjana ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden ainutlaatuiset kokoelmat, tutkimus ja osaaminen, mutta se ei ole vain ajattelun ja muistelun paikka, vaan myös tekemisen ja uuden luomisen.

Mitä se museossa sitten tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että näyttelyn vaatteesta voi tehdä oman ekologisen kopion kotiin vietäväksi. Tai että jos koululaisille halutaan opettaa ympäristösuunnittelua, he saavat museon hienot virtuaalityökalut käyttöönsä. Tai jos yhteiskunnassa ihmetellään, mitä empatialle tapahtuu digitaalisessa ajassa, museossa järjestetään työpaja, jossa ideoidaan, miten tietokonesovelluksia voi suunnitella myötätuntoa tukeviksi.

Maailman onnellisin maa on rakennettu hyvällä muotoilulla, arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla. Niitä yhdistää arkinen kauneus, materian viisas käyttö ja tiivis yhteys ihmiseen ja luontoon.

”Tarvitsemme uuden näkökulman ihmisen olemassaoloon, eikä se saa perustua aineelliseen omistamiseen”, Kaj Franck totesi 60-luvulla – ja puoli vuosisataa myöhemmin tuo ajatus on ajankohtaisempi kuin koskaan. Miten luodaan hyvä elämä väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen kaltaisten muutosvoiminen puristuksessa?

Uusi museo profiloi Helsinkiä ja Suomea kansainvälisinä uranuurtajina arkkitehtuurin ja muotoilun käyttämisessä hyvinvoinnin lisäämisessä ja ongelmien ratkaisemissa. Upea, kestävän kehityksen periaatteita noudattava rakennus on jo itsessään kannanotto siihen, mitä tulevaisuuden arkkitehtuuri ja muotoilu voivat synnyttää.

Omaleimainen museo, joka nousee paikallisista vahvuuksistamme, on myös houkutteleva vierailukohde, josta voimme olla ylpeitä. Se lisää Helsingin ja Suomen vetoa, tunnettuutta ja elinvoimaa – ja siten taloudellista hyvinvointia. Koukuttavuus syntyy nimenomaan siitä, että museo on oma itsensä. Se voi ottaa oppia parhaista, mutta ei mitoita itseään arkkitehtuuri- ja designmuseoille varattuihin muotteihin. Edelläkävijät eivät tee samaa kuin muut, eikä kävijää tarvitse päästää helpolla.

Tähänkin unelmaan on helppo yhtyä.

” Haluaisin, että uusi museo on kuin avantouinti – se haastaa, mutta kokemukseen jää koukkuun.”

Tuomas Auvinen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani

Dekaani Tuomas Auvinen
Kuva: Lasse Lecklin

Tuomas Auvinen oli yksi "Tulevaisuuden tekemisen museo" -konseptin päätekijöistä yhdessä Outi Kuittisen ja Ulla Teräksen kanssa. Kaikkiaan konseptin tekemiseen osallistui yli 250 asiantuntijaa ja kansalaista Suomesta ja maailmalta. Konsepti tehtiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin asettamaa valmisteluhanketta.

Museo sai kesäkuussa 60 miljoonan rahoituksen Suomen hallituksen lisätalousarviosta. Lopullinen päätös museon rakentamisesta tehdään Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisessä yhteistyössä.

Lue lisää hankkeesta osoitteessa uusimuseo.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

A handbook on the counter of a shop.
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna

Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa

Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.