Uutiset

Maaperä tutuksi pohjarakentamisen maastoharjoituksissa

Rakentaminen vaatii aina tietoa maaperästä. Georakentamisessa tutkitaan maan ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta rakentamiseen. Pohjarakentamisen opettajat ja yhteistyöyritykset tarjosivat keväällä alan opiskelijoille maastoharjoitukset osana georakentamisen ja kaivannaistuotannon kurssia.
Maastoharjoitus

Päivän aikana noin 200 opiskelijaa kävi pienryhmissä tutustumassa laitteisiin ja suoritti harjoituksiin liittyviä tehtäviä Ossinlammen ympäristössä. Opiskelijat edustivat kahta kurssia: geologia ja geomekaniikka sekä georakentaminen ja kaivannaistuotanto.

”Maaperäkartan mukaan olemme nyt sinisellä alueella eli huonosti rakennuskäyttöön sopivalla maalla”, kertoo yliopisto-opettaja Henry Gustavsson. ”Allamme on pehmeää savea, jonka paksuus on 3,5 metristä 15 metriin. Savi on niin pehmeää, että rakennukset täytyy perustaa paalujen varaan.”

maatutka

Maatutkan käytössä opastaa Aalto-yliopistossa geofysiikan alalta väitellyt TkT Tero Hokkanen.

Maaperän laatu selvitetään kairauksella. Energia- ja ympäristötekniikan pääaineessa opiskeleva Taneli Helminen tarttuu rohkeasti painokairaan.

Kairan teroitettu porkkanamainen kärki lyödään pystysuoraan maahan. Painoja lisätään samalla, kun kaira uppoaa maahan. Tavoitteena on saada kairan painumisnopeudeksi 2–5 cm sekunnissa. "Jos vauhti on liian nopeaa, vähennetään painoja. Jos liian hidasta, niin lisätään painoja. Kaikki kirjataan ylös”, opettaa Gustavsson.

Kairaaminen ei ole ihan kevyttä. Tarvitaan kaksi opiskelijaa, jotta työ pääsee vauhtiin. Pian kairausreiästä pursuaa vellimäistä savea. Jalkojen alla tuntuu oudolta, mutta opettajan mukaan ei ole syytä huoleen.

”Tässä on kunnon kuivakuori, joka kantaa jopa autoa. Lähempänä merenrantaa rakennusluokka on 6 eli rakentaminen on erittäin hankalaa. Kuitenkin rakennusmaan kalleus ja merenranta aiheuttavat sen, että näillekin maa-alueille rakennetaan”, kertoo Gustavsson.

Vesi- ja ympäristötekniikasta kiinnostunut Helminen toteaa, että maastoharjoitusten aikana myös maamekaniikka on alkanut kiinnostaa.

”Maisterivaiheen ohjelman valinta on vielä kesken, mutta ympäristöön liittyvät alat kiinnostavat. Ne ovat tulevaisuuden aloja”, hän tuumii.

Seuraavaksi ryhmä siirtyy hyvin rakentamiseen soveltuvalle alueelle, joka kuuluu rakennettavuusluokkaan 2. Maanvarainen perustaminen on siellä mahdollista, koska karkeampien maakerrosten päällä olevia pehmeitä maakerroksia on korkeintaan kolme metriä.

Kaikille avoin kandikurssi YYT-C2003 toteutettiin keväällä Ramobollin avustuksella Rakennustekniikan talon takapihalla, Ossinlammen ympäristössä ja läheisessä metsikössä.

Ramboll toimitti maastoharjoitukseen kolme kairausvaunua miehistöineen.

Käsikairaus

Taneli Helminen (vas.) tutustuu käsikairan käyttöön opettaja Henry Gustavssonin johdolla.

Rambollin kairausvaunu
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Metsähovin tutkimusaseman alue rakennuksineen kuvattuna ylhäältä päin syksyisessä maisemassa metsän keskellä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Suomen ainoa radio-observatorio selvittää avaruuden salaisuuksia

Kirkkonummella sijaitseva Metsähovi kerää tietoa muun muassa Auringosta, kvasaareista ja mustista aukoista. Samalla koulutetaan tulevaisuuden avaruusosaajia.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi marraskuussa 2024

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Aalto-yliopiston kampus syksyllä
Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat saaneensa hyvät eväät työelämään

Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat tutkintoaan arvostettavan työmarkkinoilla.
Professor Maarit Karppinen
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Maarit Karppinen on nimitetty Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n jäseneksi

Aalto-yliopiston epäorgaanisen materiaalikemian professori Maarit Karppinen aloittaa kautensa ERC:n tieteellisen neuvoston jäsenenä 1. tammikuuta 2025.