Maisteriopiskelija Daniel Bruzual yhdisti menestyksellä ohjelmistokontit ja esineiden internetin
Maisteriopiskelija Daniel Bruzual esitteli tutkimustyötään Docker-konferenssissa lokakuussa. Bruzualin konferenssipuheen aiheena on ohjelmistokonttien käyttö erilaisissa esineiden internetin laitteissa.
Esineiden internetiin kuuluu miljoonia sulautettuja laitteita, jotka tuottavat valtavia datamääriä. Nämä laitteet vaihtelevat paitsi arkkitehtuurin ja laitteiston, myös ohjelmistoasetusten osalta. Sulautettujen laitteiden prosessointiteho ja tallennustila ovat nousseet sille tasolle, että dataa voidaan prosessoida niissä sen sijaan, että kaikki data ladattaisiin pilveen etäkäsittelyä varten. Tämä tarkoittaa säästöjä datan siirtämisessä, parempaa tietoturvaa ja nopeampaa prosessointia.
”Esimerkiksi älykkäillä maatiloilla on automatisoidut kastelu- ja lannoituslaitteet, sääasemat ja sadonkorjuukoneet, ja dronet lentävät viljelmien yllä kuvaamassa niitä. Nämä laitteet keskustelevat ja käsittelevat dataa yhdessä. Dronet voivat lähettää kuvia sääasemille käsittelyä ja analysointia varten, ja sääasemat tunnistavat alueet, joilla tarvitaan lisää vetta ja ravinteita, ja ilmoittavat asiasta kastelulaitteille. Kehittämieni työkalujen ansiosta tämäntyyppinen hajautettu sovellus on mahdollinen, lisäksi ohjelmien asennus mihin tahansa laitteeseen on hyvin helppoa jopa etänä”, Daniel Bruzual hahmottelee.
Ohjelmistokontit mahdollistavat hajautetut sovellukset ja etähallinnan
Docker on ohjelmistokontteihin perustuva avoimen lähdekoodin tekniikka, jota käyttävät esimerkiksi Amazon, Google ja Microsoft. Kontit ovat kuin pieniä valmispakkauksia, jotka sisältävät ennalta määritellyt asetukset, ohjelmat ja ohjeet, ja niiden avulla voidaan ajaa sovellus ennalta ohjelmoidulla tavalla. Kontit yksinkertaistavat monimutkaisten, pilvessä isännöitävien sovellusten käyttöönottoa. Ohjelmistokonttien avulla näissä laitteissa voidaan ottaa käyttöön samat ohjelmat eroavaisuuksista huolimatta. Tätä tekniikkaa voidaan soveltaa myös esineiden internetiin.
”Kuvittele, että haluat hallita ja ajaa sovelluksia kymmenissä, sadoissa tai tuhansissa laitteissa. Manuaalisesti se on vaikeaa, koska jokaisen laitteen osalta täytyisi erikseen tarkastaa toimivuus, muodostaa verkkoyhteys laitteeseen ja ajaa siinä erillisiä komentoja. Ohjelmistokonttien orkestrointijärjestelmä yksinkertaistaa koko prosessia. Kun sitä pyytää ajamaan tietyn määrän kopioita tietystä kontista, järjestelmä siirtää kyseisen kontin haluttuihin laitteisiin, ja suorittaa sen niissä”, Bruzual esittää.
Bruzual on kotoisin Venezuelasta, ja hän viimeistelee tällä hetkellä diplomityötään Aalto-yliopistossa professori Mario Di Francescon johdolla. Hän opiskelee ICT Innovation -kaksoistutkinto-ohjelmassa, joka kuuluu EIT Digital Master School -yhteisohjelmaan. Bruzualin pääaine on Service Design and Engineering, ja sivuaineena hän suoritti yrittäjyysopintoja. Hän saapui Suomeen vuonna 2016, opiskeltuaan maisteriopintojen ensimmäisen vuoden Trentossa, Italiassa.
”Tulin Suomeen, koska minulla oli mielikuva hyvin järjestäytyneestä yhteiskunnasta, jossa projektit ja liiketoiminta toteutetaan tehokkaasti. Halusin kokea sen itse, ja opinnot Aallossa ovatkin avanneet monia loistavia tilaisuuksia”, Bruzual sanoo.
Lisätietoa:
Daniel Bruzual
[email protected]
Twitter: @danbruzual
Mario di Francesco, apulaisprofessori
[email protected]
puh. +358 50 5975 250
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kaikille avoimia verkkokursseja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa
Aloita uusi vuosi opettelemalla suunnitteluun ja luovuuteen liittyviä uusia taitoja!Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu
Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.