Uutiset

Max Finne: Tavoittelen läpimurtoja kehittämällä palveluiden tuottavuuden tutkimusta

Tieto- ja palvelujohtamisen apulaisprofessori pyrkii jatkuvasti myös kehittymään opettajana, luennoijana sekä yritysjohdon kouluttajana.
Apulaisprofessori Max Finne. Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto
Max Finne hyödyntää opetustyössään käänteistä oppimista eli ”flippaamista”, jossa opiskelijat työstävät annettuja materiaaleja ennen luennolle tulemista. Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto

Apulaisprofessori Max Finne, mitä tutkit ja miksi?

Minulla on useita tutkimusaiheita ja mielenkiinnon kohteita, joista yksi on palveluiden tuottavuus. Se kiinnostaa erityisesti, koska niin Suomen kuin muidenkin kehittyneiden talouksien BKT:sta valtaosa koostuu nykyään palveluista. Palveluiden tuottavuuskehitys on ollut pitkään heikkoa, mikä aiheuttaa suuria haasteita kansantaloutemme pitkän aikavälin talouskasvulle ja julkisen talouden kestävyydelle. Palveluiden tuottavuuden parantamisella olisi taas suuret positiiviset vaikutukset meidän kaikkien taloudelliseen hyvinvointiin.

Itse olen tutkinut erityisesti yliopistokoulutuksen tuottavuuden parantamista. Tämä on suuri haaste erityisesti aikana, jolloin julkinen talous on jatkuvien leikkauspaineiden alla, mutta toisaalta työvoiman koulutustason kehittäminen avain tulevaisuuden menestykseen. Käytännössä tuottavuuden parantaminen tässä tapauksessa tarkoittaa laadukkaamman koulutuksen tarjoamista yhä useammalle nykyisillä tai pienevillä resursseilla.

Olen hiljattain tutkinut, miten massaluennoista voitaisiin siirtyä oppimista paremmin tukeviin opetustapoihin ilman, että yliopistoissa kasvaisi resurssi- ja rahoitustarve. Tähän ratkaisuksi kehitettiin tapa toteuttaa teknologia-avusteista käänteistä opetusta (Flipped Learning). Käänteisen opetuksen ja videoluentojen avulla pystyttiin varsinaisten luentojen aikana sukeltamaan asioissa aiempaa syvemmälle esimerkiksi yritystapauksiin, kun perusasiat olivat opiskelijoille jo tuttuja videoluentojen pohjalta. Toisaalta näitä videoluentoja hyödynnettiin useampana vuotena ja hyödynnetään yhä pienin päivityksin, jolloin saadaan tehokkaasti hyödynnettyä alkuperäistä investointia videoiden tekemiseen.

Miten sinusta tuli tieto- ja palvelujohtamisen apulaisprofessori?

Opiskeluaikana minulle oli selkeää, että jatkan teollisuuden palvelukseen opintojen jälkeen. Tehtyäni diplomityöni tuotantotalouden laitoksen Logistiikka-tutkimusryhmään jatkoin kuitenkin opintoja. Väitöskirjan loppuvaiheessa päätin, että siirryn sitten väittelemisen jälkeen yritysmaailmaan, mutta sainkin käänteentehneen puhelun Warwick Business Schoolista. He kutsuivat työhaastatteluun, missä tapasin mukavat tulevat kollegat ja päätin lähteä Englantiin apulaisprofessorin tehtävään.

Warwickin huippuyliopiston kannustavassa ympäristössä tutkimus ja opetus etenivät mukavasti ja sain jo etuajassa heinäkuussa 2018 ylennyksen Associate Professoriksi sekä pysyvän työsuhteen. Perhetilanteen vuoksi päädyin kuitenkin muuttamaan takaisin Suomeen, ja sain onneksi Kauppakorkeakoulusta nykyisen apulaisprofessorin paikan.

Mitkä ovat tähänastisen urasi kohokohtia?

Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen ylennys Warwick Business Schoolissa professoriksi (Associate Professor) kesällä 2018. Neljän vuoden kokemus ulkomailta on ehdottomasti arvokas, mutta yhtä lailla olen edelleen innoissani Aallon tarjoamista mahdollisuuksista. Kaikista julkaisuista ja opetuspalkinnoista huolimatta tärkeimpiä asioita urallani ovat mukavat kollegat ympäri maailmaa sekä opiskelijoiden antama palaute onnistuneesta opetuksesta.

Mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä menestyäksesi työssäsi?

Apulaisprofessorin työssä Aallossa menestystä mitataan Tenure Trackin (TT) eli Professorien urajärjestelmän kriteerien kautta. Näillä mittareilla menestyminen on oma maailmansa, mikä vaatii strategista ajattelua, asioiden priorisointia ja kurinalaista työtä. Laajemmin ajateltuna professorin työssä menestymiseen vaaditaan aihealueen ja menetelmien huippuosaamisen lisäksi erinomaisia yhteistyötaitoja, kykyä johtaa ihmisiä sekä taitoa järjestää kiireen keskellä luppoaikaa, jota ilman huippututkimukseen vaadittava aito luova ajattelu ei ole mahdollista.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on Aallon TT-kriteerien täyttäminen, jotta jatko olisi turvattu pidemmällekin kuin muutaman vuoden päähän. Pidemmällä aikavälillä tavoitteenani on kehittää palveluiden tuottavuuden tutkimusta. Tästä toivon läpimurtoja, joilla on suuria vaikutuksia niin tutkimukseen kuin organisaatioiden käytännön toimintaan. Samalla pyrin jatkuvasti kehittymään opettajana, luennoijana sekä yritysjohdon kouluttajana.

Max Finne etsii parhaillaan motivoituneita ja yhteistyökykyisiä tohtorikoulutettavia, joiden tutkimukselliset mielenkiinnon kohteet linkittyisivät hänen tutkimusaiheisiinsa. Saa olla yhteydessä!

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.
Mehiläinen kukassa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Liiketoiminta on kestävyyttä ja kestävyys on liiketoimintaa

Vuotta 2024 voi kutsua kestävyyden mahtivuodeksi, sillä sen aikana Kauppakorkeakoulussa jatkettiin vahvasti kestävyyden edistämistä niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin muussakin toiminnassa, mikä myös huomioitiin palkinnoin.