Uutiset

Menestyvä tietoyhteiskunta edellyttää tutkimusta, koulutusta ja innovaatioita

Yliopiston avajaisseremonian dialogin kohokohdat nyt saatavilla.
Kuva: Mikko Raskinen

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Milja Asikainen keskustelivat lukuvuoden avajaisissa 6.9. yliopistojen tehtävistä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Tuula Teeri ja Milja Asikainen tulivat molemmat Aalto-yliopistoon Helsingin teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Helsingin taideteollisen korkeakoulun yhdistymisen aikaan. Sen jälkeen Aalto-yliopistossa on tapahtunut paljon. Otaniemen teekkarikylä on nopeasti muuttumassa eri tieteenalojen ja Aallon kumppaneiden omaksi Aalto-kaupungiksi. Aalto-yliopistosta on sen henkilöstön, opiskelijoiden ja kumppaneiden kovan työn ansiosta tulossa innovaatioyliopisto, jollaiseksi se alun perin perustettiin.

Modernit yhteiskunnat rakentuvat tiedolle

Tuula Teeri ja Milja Asikainen aloittivat vuoropuhelunsa käsittelemällä tietoyhteiskuntaa. Tietoon perustuvat yhteiskunnat edistävät entistä osaavamman, tasa-arvoisemman ja välittävämmän maailman rakentamista. Tämä näkemys on ohjannut länsimaisia yhteiskuntia satojen vuosien ajan. Tiedolla sellaisenaan ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana tuntuu kuitenkin olevan yhä vähemmän arvoa. Brexit, Turkin tapahtumat ja Yhdysvaltain presidentinvaalikampanja ovat huolestuttavia esimerkkejä tästä kehityksestä, sanoi Tuula Teeri.

Suuri yleisö ja vaaleilla valitut päätöksentekijät turvautuvat entistä useammin kuulopuheisiin ja mielipiteisiin kiinnittämättä huomiota tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuviin tosiseikkoihin. Populistisiin heittoihin vastataan toisilla populistisilla heitoilla, jopa Suomessa. Kyse on erittäin vaarallisesta kehityksestä, joka murentaa vakaiden yhteiskuntien perustaa. 

Tiedon ja asiantuntemuksen entistä räikeämmän laiminlyönnin vuoksi yliopiston opiskelijoiden, professoreiden ja koko yliopistoyhteisön olisi osallistuttava aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Yliopistojen pitäisi ottaa myötäilyn sijaan nykyistä vahvempi rooli julkisen keskustelun ohjaamisessa.

Yhteiskunta tarvitsee kriittisiä ajattelijoita ja tekijöitä

Yliopistojen olemassaolon perusta on kriittisten ajattelijoiden sukupolvien kouluttaminen – ajattelijoiden, jotka ovat riittävän rohkeita ja itsevarmoja puolustaakseen tietoyhteiskuntaa. Yliopisto ja yhteiskunnan kaikki sektorit tarvitsevat nyt, ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kriittisiä ajattelijoita ja johtajia, joita ohjaavat uusimmat tutkimustulokset ja tieto. Yliopistojen velvollisuus on turvata tietoyhteiskunta, kehittää ja levittää uutta tietoa sekä vaatia päätöksenteon perustuvan tietoon. Jotta voimme pohjustaa tämänkaltaista yhteiskunnallista keskustelua, meidän on oltava mukana maailmanlaajuisessa tiedon tuotannossa. Tarvitsemme luovaa huippuluokan tutkimusta, ja meidän on oltava vahvuusalueidemme edelläkävijöitä. Meillä ei ole varaa seurata perässä, aina askeleen jäljessä.

Milja Asikainen korostaa, että on tärkeää saada kriittiset ajattelijat mukaan ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia ja osallistumaan poliittisiin keskusteluihin. Tämän vuoksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunta aikoo kahden seuraavan vuoden aikana kannustaa opiskelijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja löytämään oman tapansa vaikuttaa.

Aktiiviseen osallistumiseen voidaan kannustaa oikeanlaisessa kulttuurissa, jonka luomiseen kaikki opettajat ja opiskelijat voivat osallistua. Aalto-yliopistossa on monia hyviä esimerkkejä intohimoisesta osallistumisesta, kuten tutkijoiden käymä keskustelu ekologisesti kestävien tekniikoiden kehittämisestä ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Opiskelijayrittäjät pyrkivät aktiivisesti ja näkyvästi edistämään yrityskulttuuria ja -käytäntöjä, ja taloustieteilijät puolestaan neuvovat hallitusta uuden kasvun aikaansaamisen edellytyksissä.

Meidän kaikkien on pyrittävä muuttamaan yhteiskunnallisia toimintatapojamme, vaikka maailman akateemisilla yhteisöillä on asiassa vielä paljon opittavaa. Ajatteleminen ja puhuminen eivät riitä, vaan tarvitaan tekoja. Opiskelijoidemme toimittava voidakseen muuttaa maailmaa.

Tukevan pohjan luomiseksi on tärkeää, että opiskelijat pyydetään mahdollisimman varhain mukaan kaikkeen akateemiseen toimintaan, kuten tutkimusryhmiin, teollisuusyhteistyöhön ja kansainvälisiin tehtäviin. Heidän on opittava puhumaan puolestaan ja johtamaan, olipa sitten kyseessä väittely tai taideteos, tekniikan kehittäminen ja yrityksen perustaminen. Oman intohimonsa löytäneet asiantuntijat, jotka vievät tehtäväänsä eteenpäin tukevalta tietopohjalta, hyödyttävät yhteiskuntaa eniten. He ovat innovaation, taloudellisen menestyksen ja hyvinvoinnin perusta.  

Yliopistot tarjoavat opiskelijoille tulevaisuuden työelämätaitoja

Yliopistojen on tarjottava opiskelijoille tulevaisuuden työnantajien tarvitsemia taitoja, mikä ei ole yksinkertainen tehtävä. On vaikeaa ennakoida tarkoin, millaisia työpaikat ovat muutaman vuoden päästä. "Aalto-yliopistossa koulutetaan tulevaisuuden tekijöitä, joiden alakohtainen osaaminen on huippuluokkaa. Osaamista täydennetään taiteella, luovuudella, monialaisella yhteistyöllä ja yrittäjyydellä", Tuula Teeri muistutti. Koulutus, jossa voi vaikuttaa omaan opinto-ohjelmaansa, antaa opiskelijoillemme myös keinot sopeutua tulevaisuuden työmarkkinoille, muovata niitä ja muuttaa maailmaa.

Aallon opiskelijat osallistuvat jo nyt hyvin aktiivisesti yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseen, ja opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti kohti interaktiivista ajattelumallia. Monialaisten opintovaihtoehtojen määrä lisääntyy nopeasti. Milja Asikaisen mielestä myös opintojen ohessa työskentely ja aktiivisuus opiskelijaorganisaatioissa opettavat tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, kuten tiimityötä, sosiaalisia taitoja sekä ryhmän- ja projektijohtamista. Opetusmenetelmiemme uudistaminen lisää yliopiston vaikuttavuutta ja Aalto-yliopiston tarjoaman koulutuksen merkitystä.

Aalto onnistunut luomaan arvoa tutkimuksella ja koulutuksella

Euroopan yliopistojen julkisen rahoituksen perusteet ovat perinteisesti keskittyneet tutkimukseen ja koulutukseen ja laiminlyöneet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja merkityksen. Hyvä uutinen on, että Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on alkanut ottaa huomioon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden yhtenä yliopistojen strategisen rahoituksen perusteena. Lain mukaan yliopistojen ydintoimintoja ovat sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus että tutkimus ja koulutus, joten on järkevää, että yliopistot voivat saada perusrahoitusta kaikilla kolmella osa-alueella aikaansaatujen saavutusten perusteella. Yliopistojen rahoituksen perusteet auttavat kutakin yliopistoa luomaan asiaankuuluvan profiilin ja edistämään ainutlaatuisella tavalla suomalaista yhteiskuntaa.

Aalto-yliopisto on avainvahvuuksiensa avulla onnistunut hyvin luomaan arvoa tutkimuksella ja koulutuksella sekä kehittäessään ainutlaatuista innovaatioekosysteemiä. Tässä ekosysteemissä Aalto Entrepreneurial Society, Startup Sauna, Design Factory, Aalto Ventures Program ja Slush ovat muuttaneet merkittävästi suomalaisten asennetta yrittäjyyteen. Yli puolet Suomen yliopistolähtöisistä yrityksistä on syntynyt Aalto-yliopistossa.

Pitkäaikainen yhteistyö yliopiston kanssa tarjoaa teollisuudelle ja yrityksille väylän tutkimustiedon äärelle ja tuo huomattavan lisäarvoa liiketoimintaan. Tämä on osoitettu lukuisissa raporteissa ympäri maailman ja pätee myös Aalto-yliopistoon: Aalto-yliopiston kanssa yhteistyötä tekevät yritykset ovat vientiin suuntautuneita, tuotteliaita ja luovat enemmän työpaikkoja kuin muut yritykset.  

Suomi tarvitsee rohkeaa tulevaisuuden visiota koulutukselle, tutkimukselle ja innovaatioille

Molemmat puhujat kehottivat kiinnittämään huomiota keskeisten teesiensä sanomaan. Milja Asikainen toi esiin kolme tärkeää seikkaa: "Yliopistot ovat elintärkeitä modernien yhteiskuntien haasteiden ratkaisemiseksi. Aalto-yhteisö on osaltaan vastuussa siitä, että sivistystä ja tiedettä arvostetaan riittävästi. On tärkeää saada myös opiskelijat kiinnostumaan yhteiskunnallisista aiheista."

Tuula Teeri korosti, että Suomen säilyminen maailmanlaajuisesti menestyvänä tietoyhteiskuntana edellyttää kiireellisiä uudistuksia maan tutkimus-, koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan. Poliitikkojen on kiinnostuttava päätöksentekoa tukevan keskustelun avaamisesta johtavien asiantuntijoiden kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lopuksi hän mainitsi, että tarvitaan kotimaista keskustelua, joka luo rohkeaa kuvaa tulevaisuudesta ja toimii samalla tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitkän ajan kehityksen perustana. Tarvitsemme vision ja sen toteuttamiseksi suunnitelman, joka kantaa yli hallitusten ja hallitusohjelmien.

Katso video avajaisista:

Dialogi: Rehtori Tuula Teeri ja puheenjohtaja Milja Asikainen, Aalto-yliopisto, 6.9.2016 (YouTube)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Punatakkinen ja -hattuinen henkilö seisoo lumisella mäellä, katsellen jäistä jokea ja vuoria taustalla.
Opinnot Julkaistu:

Kaikille avoimia verkkokursseja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

Aloita uusi vuosi opettelemalla suunnitteluun ja luovuuteen liittyviä uusia taitoja!
Kuva Thesis Day -tapahtumasta vuodelta 2024. Kuvassa näkyy työnantajien edustajia ja opiskelijoita, jotka etsivät lopputyöprojektia.
Yhteistyö Julkaistu:

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto allekirjoittivat strategisen sopimuksen uudesta viisivuotisesta kumppanuuskaudesta

Yhteistyö sisältää panostuksia Otaniemeen, yritys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälisten osaajien juurtumiseen.

Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu

Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.