Meritekniikan apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii älykkäitä aluksia
Ensimmäiset autonomiset alukset meriliikenteessä ovat osoittaneet, että tekoäly tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan yhä enemmän meriteollisuuden ja merenkäytön kehitykseen.
Apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii sitä, miten tiedonlouhintaa, koneoppimista ja tekoälyteknologioita voidaan soveltaa aluksissa niin, että järjestelmät ja ratkaisut ovat ihmiskeskeisiä ja turvallisia.
Musharraf aloitti kolmivuotiskautensa konetekniikan laitoksella keväällä 2021. Hän on valmistunut tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi vuonna 2018 Newfoundlandin Memorial Universitystä, jossa hän työskenteli tutkijatohtorina ennen Aalto-yliopistoon siirtymistään.
Mikä on tutkimuksesi tavoite? Mitä haluat saavuttaa?
"Tutkin tekoälyn algoritmeja ja haluan osoittaa, kuinka tärkeää algoritmien tulkinta ja läpinäkyvyys ovat kehitettäessä autonomisia aluksia, joissa miehistö korvataan kokonaan tai osittain automaatiolla", Musharraf toteaa.
Mikä on haastavinta tekoälyn soveltamisessa autonomisissa aluksissa?
”Päätöksenteko itsenäisissä järjestelmissä on melko yksinkertaista, kun ajatellaan yksittäisen, paikallisen aluksen toimintaa. Suurilla valtamerialuksilla, jotka kohtaavat ankaria olosuhteita, automatisoidulta päätöksentekoprosessilta vaaditaan paljon enemmän.”
"Erityisesti jääolosuhteissa järjestelmiltä vaaditaan turvallisuutta ja luotettavuutta optimaalisen suorituskyvyn lisäksi."
”Tekoälyn käyttö laivoissa vaatii vielä tutkimusta, sillä emme voi taata sellaisten asioiden turvallisuutta ja luotettavuutta, joita emme ymmärrä. Kun älykkäät alukset ovat läpinäkyviä ja tulkittavia, voimme luoda meritekniikkaan uuden ajattelumallin ja toimintatavan, jossa tekoäly ja ihminen voivat toimia rinnakkain ja tehdä yhteistyötä. ”
Millaisia visioita sinulla on tulevaisuuden aluksista?
”Uskon, että tulevaisuuden aluksissa yhdistyvät alan parhaat puolet - ihmiset ja koneet. Ihmiskunta on menestyksekkäästi harjoittanut merenkulkua jo vuosisatojen ajan. Jos voimme yhdistää tämän tiedon koneiden laskentaominaisuuksiin, voimme saavuttaa kokonaan uudenlaisen älykkyyden tason ja uusia mahdollisuuksia meriliikenteeseen ja meriteollisuuden tuotteisiin."
Miksi kannattaa opiskella meritekniikkaa?
Opiskelemalla ja työskentelemällä meritekniikan alalla voit vaikuttaa suoraan alan toimintaan ja löytää uudenlaisia ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Tämä on aina inspiroinut ja innoittanut minua. Pidän myös alan monitieteisyydestä. Maisteri- ja tohtorikoulutukseni aikana työskentelin ryhmässä, johon kuului asiantuntijoita laiva-arkkitehdeistä tietokoneinsinööreihin. Oli kiehtovaa nähdä, miten jokainen meistä auttoi omalla tavallaan varmistamaan alusten turvallisuutta. Uskon, että meritekniikka on jatkuvasti kasvava ala, ja jännittävistä haasteista ja mahdollisuuksista ei tule pulaa tulevina vuosina.
Lue lisää uutisia
Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi
Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Ossi Leikola, Laura Nikola ja Katja Soini.
Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen
Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
Jill Laurén valitsi tuotantotalouden, koska halusi pitää mahdollisimman monta ovea avoinna
Opinnot yhdistävät luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä, ja eniten Laurén on oppinut projekteista, joissa ratkotaan oikeiden yritysten aitoja haasteita ja joissa teoriaosaamista pitää osata soveltaa.