Meritekniikan opiskelijat kehittävät tulevaisuuden laivoja

Insinööritieteiden korkeakoulun perinteinen Meritekniikan gaala oli opiskelijoille näytön paikka. Yleisönä oli 40 meriteollisuuden edustajaa, jotka kommentoivat 12 viikon aikana tehtyjen töiden  tuloksia ja katsastivat tulevien laivanrakentajien osaamista.

Kun Karibian risteilyalusta kohotetaan kahdella hyttikerroksella, mahtuu alukseen 750 lisämatkustajaa. Näin työnsä tuloksia esitteli ryhmä, jonka suunnitelma perustuu korkealujien terästen hyödyntämiseen laivan kansirakennuksessa, rakenteiden painoa vähentäviin hitsausmenetelmiin ja paremmin tilaa hyödyntävään hyttimoduuliin.

"Töitä sai tehdä tosissaan, mutta samalla oli antoisaa ottaa asioista selvää ja keskustella professorien kanssa. Rakenteita jouduimme miettimään paljon syvällisemmin, kuin mitä tähän mennessä käydyillä kursseilla on tehty", kertoo opiskelija Iiro Vanne.

Opiskelija Mikk-Markus Imalan tiimi esitteli konseptin Yhdysvaltain itärannikkoa risteilevästä aluksesta, jonka tilat on suunniteltu täysin kokous- ja konferenssikäyttöön.

"Konferenssilaiva on uusi tapa järjestää liike-elämän tapaamisia ja messuja. Siinä yhdistyy työnteko ja verkostoituminen tiloissa, joissa on panostettu myös matkustajien viihtymiseen", kertoo Imala.

Opiskelijat tarttuivat myös maailmanlaajuiseen ongelmaan; merissä kelluvaan valtavaan muovijätemäärään. Baltic Cleaner -laivan missiona on puhdistaa Itämerta muovista kesäisin ja murtaa jäätä talvisin.

Suomi 100 -juhla-alus sai innoituksensa Suomen teollisuusinnovaatioista ja luonnosta. Risteilyalusten uudenlaista tilankäyttöä pohtinut ryhmä taas huomioi työssään vapaa-ajan matkustajien erilaiset tarpeet ja esitteli näihin räätälöitävän modulaarisen hyttikonseptin.

Huippuosaajien rekrytointia

Aalto-yliopiston meritekniikan opetus on kautta linjan ongelmalähtöistä ja projektitöiden aiheet nousevat teollisuudesta.

"Teollisuudelle yhteiset tilaisuudet ovat keino rekrytoida osaajia alalle, jolla opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat hyvät", kertoo meritekniikan professori Jani Romanoff.

"Kurssitöissä näki paljon hyviä ideoita, joita kannattaa kehittää eteenpäin. Opiskelijoilla on rohkeutta lähestyä asioita uusista suunnista, ennakkoluulottomasti ja vailla vanhoja rasitteita", toteaa Arctech Helsingin telakan suunnitteluosaston johtaja Niko Rautiainen.

MarineCycles Oy:n toimitusjohtaja Vesa Marttinen kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen globaalille toimialalle, joka tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia. Suomen meriklusterin viimeaikaiset innovaatiot ovat lähtöisin pääosin startup-yrityksistä.

"Opiskelijat osaavat haastaa olemassa olevia ajattelumalleja rohkeilla avauksilla. Nämä loistavat nuoret ovat meriteollisuuden tulevaisuuden tekijöitä", Marttinen huomauttaa.

Opetuksen ja teollisuuden pitkäaikainen vahva yhteistyö on osaltaan auttanut Suomen meriteollisuutta menestymään.

Meritekniikan professorit Pentti Kujala ja Heikki Remes.

"Meritekniikalla ei ole tulevaisuutta ilman erinomaista tutkimusta. Tutkimuksen kautta pystymme tarjoamaan parempaa opetusta ja kouluttamaan tulevaisuuden muutoksentekijöitä", sanoo meritekniikan professori Pentti Kujala.

Aalto-yliopiston meriteknologian tutkimus on arvostetulla yliopistovertailun Shanghain listalla sijalla 39, mikä on 3-5 professorin tutkimusyksikölle hatunnoston arvoinen saavutus.