Metsähovi liitettiin Suomen viralliseen aikaan
![radiotelescope_fi_fi.jpg](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_288w_ah_n/public/midgard/images/1e78c8fb940ee128c8f11e789d47faa64a1deefdeef-radiotelescope_fi_fi.jpg?itok=KH6hvmOR)
Ajansiirrossa käytettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:issä kehitettyä White Rabbit -protokollaa, minkä VTT:n Mittatekniikan keskuksen MIKESin aikalaboratorio on ottanut käyttöön yhtenä ensimmäisistä tutkimuslaitoksista. Protokollaa käytetään ajan ja taajuuden siirtämiseksi pitkien välimatkojen päähän.
Ajansiirto tukee geodeettisia mittauksia Metsähovissa. Rakenteilla oleva geodeettinen radioteleskooppijärjestelmä tarvitsee tarkan ajan ja taajuuden mittausten pohjaksi. Nyt toteutettu yhteys yhdessä Metsähovin radiotutkimusaseman atomikellojen kanssa lisää ajan ja taajuuden osalta mittaustarkkuutta myös kaikissa muissa Metsähovissa tehtävissä geodeettisissa mittauksissa. Aikalinkin kautta Suomen virallinen aika voidaan liittää entistä paremmin kansainvälisiin geodeettisiin verkostoihin, kuten GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmään. Lisäksi Metsähovin atomikelloja voidaan käyttää Suomen virallisen ajan varmentamiseen.
− Yhteyslinkki VTT:n MIKESin ylläpitämään Suomen viralliseen aikaan rakennettiin alkukesästä ja sen toimintaa ja stabiilisuutta on tutkittu kesän ajan, kertoo Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman päällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Valokuidun avulla päästään hyvin tarkkaan ajan siirtoon. Siirron epävarmuuden odotetaan olevan vain 100 miljoonasosaa mikrosekunnista tai jopa parempi. Pidemmillä matkoilla valokuidun edut ovat selvät verrattuna esimerkiksi kuparikaapeliin, josta jo 50km etäisyydellä tulee kuitenkin kovin kallis ja sähköisille häiriöille herkkä siirtotapa. Taajuuden siirrossa valokuidulla päästään tällä hetkellä noin 15 numeron tarkkuuteen.
− Mittauksissa näkyy esimerkiksi se, kuinka 50 kilometrin valokuituyhteydessä valon edestakainen kulkuaika vaihtelee noin 7 nanosekuntia vuorokauden aikana. Valokuitujen ominaisuuksiin, varsinkin sen pituuteen vaikuttavat lämpötilan muutokset.
Projekti on osa Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen kautta rahoitettua G-EPOS-konsortiota. Ajansiirron toteuttivat yhteistyönä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT:n Mittatekniikan keskus MIKES, Aalto-yliopisto sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
Lisätietoja:
Laboratorioinsinööri Ari Mujunen
Metsähovin radiotutkimusasema
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 029 442 4845
Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, 050 435 7258, [email protected]
Akatemiatutkija Thomas Fordell, 050 443 4218, [email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)