Radikaali luovuus
Mahdollistamme kokeilevaa toimintaa, joka haastaa vallitsevaa tilaa.
Miten aaltolaiset ymmärtävät radikaalin luovuuden?
Tänä vuonna käynnistynyt tutkimus selvittää, miten monitulkintaisesti ja kunnianhimoisesti määritelty strategian painopistealue vaikuttaa organisaation normeihin, identiteettiin ja työskentelytapoihin. Lue haastatteluyhteenveto tai varaa yksiköllesi työpaja.
Ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja kestävämmän yhteiskunnan kriisit näkyvät strategioissa kaikkialla maailmassa – tarvitsemme uudenlaisia, luovia toimintatapoja ja ratkaisuja ennennäkemättömässä mittakaavassa.
Aalto-yliopiston strategian radikaalin luovuuden käsite on herättänyt paljon keskustelua sisäisesti, ja se tulkitaan ja sanoitetaan hyvinkin eri tavoin eri puolilla yliopistoa. Yliopiston omat innovaatioiden, muotoilun ja muutosjohtamisen tutkijat kiinnostuivat ilmiöstä ja alkoivat tutkia sitä, miten strategian sanoitus vaikuttaa organisaation normeihin, identiteettiin ja työskentelytapoihin.
Tutkimus alkoi 54 haastattelulla, joilla kartoitettiin sitä, miten aaltolaiset näkevät radikaalin luovuuden ja toteuttavat sitä työssään.
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe, vielä vertaisarvioimaton haastatteluyhteenveto, on avoimesti luettavissa ja ladattavissa tämän uutisen lopussa. Raportin avulla tutkijat toivovat lisäävänsä keskustelua ja oivalluksia Aallon sisällä monitulkintaisen radikaalin luovuuden ilmaisun ympäriltä.
Haastattelujen perusteella aaltolaisia kiinnostaa se, miten toiset ovat ymmärtäneet monitulkintaisen, uuden käsitteen.
Raportti tuo esiin sen, että radikaali luovuus ymmärretään monella eri tavalla: prosessina, lopputuloksena, yksilötasona ja yhteistyönä. Se myös linkittyy vahvasti monitieteiseen yhteistyöhön sekä avoimempaan ja riskitasoltaan korkeampaan ”tuntemattomien alueiden” tutkimiseen ja kokeiluihin (exploration). Tämän lisäksi käsitteen koettiin liittyvän myös vaikuttavuuteen ja tulevaisuuden osaamiseen.
”Jopa hieman yllättävää vastauksissa oli se, kuinka lähellä radikaalin luovuuden koettiin olevan kaikkien tieteenalojen tutkimuksen ydintä”, kertoo apulaisprofessori Tua Björklund, yksi raportin ja haastattelujen tekijöistä ja tutkimuksen johtaja.
Radikaaliuden käsitettä pohtivissa vastauksissa oli enemmän hajontaa paradigman tai tieteenalan mullistuksista konkreettisiin esimerkkeihin, joissa toisen alan tietoa oli sovellettu uuteen kontekstiin tai joissa tekemisen tapa oli totutusta poikkeava.
Olennaista on kuitenkin strateginen kannuste ajatella isommin kuin vain pienin askelin tapahtuvana jatkuvana kehityksenä.
”Vaikka tieteentekijän tai opettajan oma tieteenala ei liittyisi luovuuteen, innovaatioihin tai kehittämiseen, radikaalin luovuuden ymmärtäminen voi auttaa tieteen läpimurtojen mahdollistamisessa,” Björklund sanoo.
Tavoitteena käynnistää uutta ajattelua ja yhteistyötä avaavia keskusteluja
Tutkijat esittävät, että tekemällä näkyväksi ja sanoittamalla erilaisia radikaalin luovuuden ilmentymiä (prosessit–lopputulemat, suunniteltu tuki–mahdollisuuksiin tarttuminen, yksilötyö–yhteistyö), henkilöstön on helpompi hahmottaa yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia, minkä ansiosta radikaalisti luovalle yhteistyölle syntyisi enemmän mahdollisuuksia ja se sujuisi kitkattomammin.
”Sen sijaan, että kaikilla olisi sama käsitys radikaalista luovuudesta, voisi olla järkevämpää lisätä ymmärrystä erilaisista lähestymistavoista sekä siitä, mikä niissä voisi olla hedelmällistä oman työn ja alan kannalta. Tämä voisi innostaa näkemään kytköksiä, mahdollisuuksia ja ymmärrystä toisia tieteenaloja kohtaan”, Björklund pohtii.
Haastatteluissa nousi esiin yliopistojen ja tutkimusrahoitusten ongelmakohtia, jotka vaikeuttavat radikaalisti luovaa tutkimusta, sillä se ei aina mahdu olemassa oleviin rahoitusmalleihin. Yhteisön sisällä voidaan kuitenkin keskustella siitä, mitä suuntia yhteisönä haluamme tukea ja tehdä nykyisissä puitteissa.
”Jos haluamme olla maailmalla tunnettuja radikaalista luovuudesta, niin mitä me voisimme tehdä toisin? Mihin me haluaisimme yhteisönä panostaa ja miten? Tällaista keskustelua haluaisimme herätellä.”
Aalto Design Factoryn tutkimusryhmää voi pyytää syksyn ja kevään aikana kertomaan tuloksista tarkemmin esimerkiksi laitoskokouksiin tai tilaisuuksiin, joissa halutaan kuulla oman koulun edustajien ajatuksista tai joissa radikaalin luovuuden yhdessä pohtiminen voisi avata uusia polkuja.
Tutkimusryhmä tarjoaa kahta vaihtoehtoa esitellä tuloksia aaltolaisille:
-
10-15 minuutin yhteenveto omaan kouluun tai alaan liittyvistä tuloksista ja esiin nousseista kehityskohteista
-
tunnin ohjattu työpaja: lyhyt alustus tuloksiin sekä tutkijoiden vetämä työskentelyosuus. Alussa pohditaan, miten radikaali luovuus teemoineen linkittyy osallistujien omaan työhön, mutta pääpaino on siinä, miten osallistujat voisivat yhdessä entistä paremmin tukea radikaalin luovuuden mukaista toimintaa, ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia heidän välillään voisi syntyä.
Lisätiedot:
Tua Björklund , Apulaisprofessori, Aalto University Design Factory
+358 50 511 3182
[email protected]
Conceptualizations of Radical Creativity in Transdisciplinary Networks -tutkimus
Puolitoistavuotinen Conceptualizations of Radical Creativity in Transdisciplinary Networks (CREATNet) on Insinööritieteiden korkeakoulun, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Perustieteiden korkeakoulun tutkijoiden yhteinen tutkimusprojekti. Se sai Aalto-yliopiston sisäisen Radikaalin luovuuden tutkimusrahoituksen keväällä 2022.
Tua Björklund, Ville Eloranta, Niina Nurmi ja Masood Masoodian tutkimusryhmineen hakevat vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Miten organisaatiot voivat selviytyä strategisesta monitulkintaisuudesta?
- Miten identiteetit vaikuttavat muotoutumassa oleviin, uusiin normeihin monimuotoisissa verkostoissa?
- Miten luova yhteistyö tukee radikaalisti uusien ideoiden tutkimista ja hyödyntämistä?
Tutkimusprojektin ensimmäinen askel pidemmässä tiedonkeruu- ja analysointiprosessissa oli, kun Aalto-yliopiston Design Factoryn tutkijat haastattelivat Björklundin johdolla 54 akateemisen henkilöstön edustajaa huhti-kesäkuussa 2022. Haastateltavat edustivat Aallon kuutta eri korkeakoulua ja jokaista laitosta. Haastateltavat kutsuttiin hyödyntäen Aalto-hakemistoja ja verkostoja, jotta saatiin mahdollisimman kattavasti erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Edustettuna oli joukko eri akateemisia positioita lehtoreista professoreihin.
Lue lisää uutisia
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville
Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.