MMD-tutkimusryhmä kartoittaa tieteenalojen välisiä tiloja

Professori Jaana Vapaavuoren johtama Multifunctional Materials Design -tutkimusryhmä (MMD) keskittyy pehmeiden materiaalien sekä epäorgaanis-orgaanisten hybridien kokeelliseen tutkimukseen. Ryhmän perimmäisenä tavoitteena on yhdistää useita toiminnallisuuksia samaan materiaaliin supramolekyylikemian ja hierarkkisten rakenteiden suunnittelun avulla.

Perustamisestaan vuonna 2019 lähtien MMD-tutkimusryhmä on hyödyntänyt aktiivisesti poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteiskehittelyä.

Koronapandemian aikana MMD-ryhmä alkoi etsiä keinoja yhtenäisyyden lisäämiseksi. Seurauksena alkoivat muun muassa ryhmän sisäiset leikkimieliset ja yhteishenkeä rakentavat "yhteistyöhaasteet" ja "filosofiset maanantait", joka toinen viikko käytävät keskustelut vaihtuvista aiheista.

Filosofiset maanantait ovat tunnin mittaisia tapaamisia, joita MMD-ryhmä järjestää kahden viikon välein. Jokaisessa tapaamisessa jotkut ryhmän jäsenet pitävät esitelmän valitsemastaan aiheesta. Tapaamisten tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia, ryhmän keskeisten tutkimusintressien ulkopuolisia viitekehyksiä, jotka voivat tuottaa uusia näkökulmia.

"Pyrimme pitämään istunnot mahdollisimman vapaina. On tietysti hienoa, jos keskusteluista syntyy jotain hyödyllistä, mutta tarkoituksena ei ole pakottaa aiheita liittymään tutkimukseemme", Vapaavuori sanoo.

Koska MMD-ryhmä työskentelee laajasti eri tieteenalojen välillä, maanantain tapaamisissa keskustellaan usein myös ryhmän identiteetistä. Aiheet määräytyvät esitelmöivien jäsenten kiinnostuksen kohteiden mukaan.

"Yksi tapaamisistamme käsitteli roolipelaamista ja sitä, miten kokemusta voisi parantaa digitaalisten kankaiden avulla. Keskustelimme esimerkiksi siitä, miten roolipelaamisen käsite muuttuisi, jos näköaistin hallitsevuutta voitaisiin haastaa kankailla, jotka voisivat aktivoida muita aistejamme. Kyseinen aihe liittyi suoraan tutkimukseemme, mutta kaikkien aiheiden ei tarvitse olla yhtä konkreettisia", Vapaavuori sanoo.

MMD-ryhmä on keskustellut myös esimerkiksi feminismistä tutkimusyhteisössä – tutkimuksen tekemisestä, tutkimusaiheiden muotoilusta ja miten sukupuoleen liittyvät ennakkoluulot vääristävät käsitystämme siitä, mikä akateemisessa maailmassa tunnustetaan ansioksi.

"Olemme esimerkiksi keskustelleet siitä, kuinka naisilla oli valtava rooli tietojenkäsittelytieteen alkuvaiheessa ja kuinka tämä osa historiaa on sivuutettu. Keskustelu koski nimenomaan ilmailu- ja avaruustutkimusta, jossa osa hyvin varhaisista laskennoista tehtiin kankaiden avulla. Ja tuon työn tekivät naiset, joiden panos on jäänyt tiedeyhteisössä suurelta osin huomiotta."

Vapaan keskustelun avulla irti konventioista

Vapaavuoren mukaan maanantaisten keskustelujen tavoitteena on estää ryhmää jumiutumista totuttuihin ajattelutapoihin ja etsiä samalla epäsuoria tapoja kehitellä uusia ideoita.

"Jos tutkimusryhmässä on vain samanhenkisiä ja samaan tyyliin ajattelevia ihmisiä, ja itse ryhmällä on vain tietynlaisen ajattelun salliva rakenne, on välttämätöntä murtautua ulos näistä itseään vahvistavista konventioista, jotta voimme edistää luovaa ajattelua."

Vapaavuoren mielestä vapaa keskustelu on ylipäätään asia, jota yliopisto yhteisönä voisi rajallisten resurssien salliessa tarjota enemmänkin. Laajemmat mahdollisuudet vapaaseen keskusteluun hyödyttäisivät myös opiskelijoita.

"Opiskelijoilla on tietysti paine saada opinnot suoritettua ajallaan, ja tohtoriopiskelijoilla valtava paine saada artikkelit valmiiksi ja valmistua. Mutta voisimmeko me käyttää hieman enemmän aikaa siihen, että puhuisimme myös opiskelijoiden yliopistossa viettämän ajan laadusta – miten he kasvoivat ihmisinä, millaisia kokemuksia he ovat saaneet, avasiko koulutus uusia ajatuspolkuja ja niin edelleen."

MMD-ryhmä tekee paljon yhteistyötä myös muiden Aallon koulujen ryhmien kanssa. Vapaavuori kertoo, että tutkimusryhmien välinen monitieteisyys on usein välineellistä, eli yhteistyö perustuu tutkimuslaitteiden tai -tilojen yhteiskäyttöön. Mutta paljon on yhä potentiaalia oppia muilta tieteenaloilta abstraktimmalta kantilta: ymmärtää paremmin erilaisia ajatuksia ja luoda yhdessä uusia. Sama periaate pätee myös koulutusohjelmiin.

"Opiskelijat voivat yhdistää opintoihinsa eri koulujen kursseja, mutta jos me arvostamme vain suoraan mitattavia asioita, emmekä luo tilaa keskustelulle, miten opiskelijat löytävät roolinsa tieteenalojen välisissä tiloissa? Ja mikä on niiden opiskelijoiden identiteetti, jotka yrittävät työskennellä näiden alojen välillä?"

Eri alojen ja yhteisöjen tavoittaminen yliopiston ulkopuolella

MMD-ryhmä on noin kolmen ja puolen vuoden toimintansa aikana luonut hyvän pohjan monitieteiselle yhteistyölle. Ryhmä odottaakin innolla näistä yhteyksistä tulevaisuudessa syntyviä projekteja.

"Nyt on aika kartoittaa yhteistyön tekemisen tapoja ja yrittää tukea meneillään olevia hankkeita niin, että ne voivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa", Vapaavuori sanoo.

MMD-ryhmä järjestää materiaalitekniikkaa käsittelevän avoimen tilaisuuden kaksi kertaa vuodessa. Ajatuksena on järjestää matalan kynnyksen tapahtumia, jotka voivat saada MMD-ryhmän ulkopuolisia ihmisiä kiinnostumaan tai osallistumaan ryhmän työhön.

Tutkimusryhmä on pyrkinyt tavoittamaan ihmisiä eri yhteisöistä myös akateemisen maailman ulkopuolelta.

"Meillä on käynnissä hanke, jossa keskitytään erilaisiin perinteisiin käsityömenetelmiin, jotta voidaan luoda nykyaikaisia, aktivoivia ja digitaalisia kankaita. Olemme kutsuneet luoksemme keskusteluihin ammattitaitoisia käsityöläisiä akateemisen maailman ulkopuolelta.”

MMD-ryhmä haluaisi jatkossakin kutsua vierailulle erilaisia ammattilaisyhteisöjä, oli kyse sitten käsityöläisistä tai vaikkapa muusikoista ja musiikin harrastajista. Erilaisista taustoista tulevien ihmisten vuorovaikutus saattaa synnyttää uutta tietoa, ja ihmiset ovat yleensä iloisia, kun heidät kutsutaan yliopistolle keskustelemaan.

"Näissä erilaisissa rajapinnoissa on paljon piilotettua tietoa, jota ei akateemisessa mielessä usein tunnisteta. Ihmiset työstävät omaa taidettaan, eivätkä välttämättä ajattele, että siitä voisi olla hyötyä myös muissa yhteyksissä. On paljon tietoa ja käytäntöjä, jotka tulevat katoamaan sukupolvien myötä ja me haluamme tavoittaa ne, kun vielä ehdimme", Vapaavuori sanoo.