Uutiset

Muotisuunnittelija, valokuvaaja ja bändi yhdistivät voimansa ja loivat maagisen kesäutopian

Suistamon Sähkö -yhtyeen musiikkivideo ja sen tekijät, muotisuunnittelija Justus Kantakoski ja valokuvaaja Mortti Saarnia, olivat tänä vuonna EMMA-ehdokkaita.
four band members posing on a small stage in colourful and shiny clothes
Suistamon Sähkö musiikkivideossa "Kutsu"

Justus Kantakoski ja Mortti Saarnia ovat hyviä ystäviä, jotka tapasivat Tinderissä, ja ovat molemmat Aallon alumneja sekä nykyään myös musiikkivideo-ohjaajia. Heidän ensimmäinen yhteistyönsä, Suistamon Sähkö -yhtyeen musiikkivideo "Kutsu" oli ehdolla Emma-palkinnon saajaksi toukokuussa. Miten eri luovien alojen tekijöiden yhteistyö sai alkunsa?

Aalto-yliopiston muodin pääaineesta vuonna 2020 valmistunut Justus Kantakoski oli jo jonkin aikaa fanittanut Suistamon Sähköä, ja hän tutustui bändin jäseniin keikkojen lomassa.

”Instagramin kautta se alkoi, kun yhtye otti minuun yhteyttä keväällä 2020. He pyysivät minua ohjaamaan heille musiikkivideon, jossa käytettäisiin suunnittelemaani Hurriganes-vaatemallistoa ja itsekin esiintyisin videossa”, kertoo Kantakoski. Kantakosken Hurriganes-mallisto nähtiin Aalto-yliopiston Näytös19-muotinäytöksessä. Hurriganes-teema kumpuaa hänen äitinsä nuoruudesta: hän painoi käsin Hurriganes-bändin fanipaitoja 70-luvulla. Nykyään bändin keulakuva Remu Aaltonen on perheen tuttu, jolta Kantakoski pyysi erikseen lupaa mallistonsa nimeämiseen.

”Remu sanoi niin kauniisti, että muoti on vähintään yhtä tärkeää kuin musiikki. Se oli minulle unohtumatonta” muistelee Kantakoski. ”Näin myöhemmin ajateltuna öljyvärimaalauksia muistuttavat malliston vaatteet sulautuvat myös Suistamon Sähkön edustamaan karjalaiseen kukkaisuuteen ja räiskyvyyteen.”

Kantakoski pyysi heti ystäväänsä Mortti Saarniaa mukaan videon ohjaajaksi, ja siitä käynnistyi kaksikon ensimmäinen yhteinen projekti. Saarnia valmistui valokuvauksen pääaineesta vuonna 2020.

”Huomasimme, että jaamme samankaltaisen taiteellisen vision, johon liittyy vahvasti inhimillisyys, oman arvopohjan kunnioittaminen ja kansallisen ja kansainvälisen kulttuurihistorian tuntemus. Oivalsimme, että muotisuunnittelija ja valokuvaaja ovat kuin jääkaapin ovi ja tuliaismagneetti - ne tarvitsevat toisiaan. Huomasin nopeasti, että rakastan tehdä Justuksen kanssa töitä”, kertoo Saarnia.

two people smiling at each other holding hands at a red carpet event with a floral wall in the background
Mortti Saarnia ja Justus Kantakoski.

Sähköinen karjalaisuus

”Kutsu”-videon käsikirjoitusta hiottiin yhdessä koreografin ja bändin solistin Reetta-Kaisa Ilesin kanssa. Bändillä oli toiveena, että muodillisuus olisi videossa vahvasti läsnä. Suistamon Sähkö inspiroituu Karjalasta ja karjalaisuudesta, ja videolla onkin lähdetty hakemaan utopiaa Karjalasta. Kantakoski kertoo bändin sanoneen, että jos luovutettu Karjala olisi osa Suomea, Suistamon Sähkö olisi kuumin karjalalaisbändi. Video siis sijoittuu siihen mielikuvitusmaailmaan, jossa näkyy kansanhistoria, ajattomuus, iättömyys, Suomen kesä sekä rituaalisuus tai ”tanssi-transsi”.

”Parhaat bileet on aina keittiössä”, naurahtaa Kantakoski videon tupakeittiön tanssikohtauksesta. ”Videossa on monta asiaa, joihin kuka tahansa voi samaistua iästä tai taustasta riippumatta.”

”Kyseessähän on pienen budjetin indie-musiikkivideo, joka tehtiin intensiivisessä tahdissa leirimäisesti. Yleisesti ottaen koko prosessi oli ihana. Yhteistyö oli helppoa, näkemys yhtenäinen, kuvauslokaatio maaginen ja monet meistä olivat tekemässä tällaista ensimmäistä kertaa. Hassua ajatella, että ensimmäisessä ohjauksessamme on mukana pitkän linjan tekijöitä, kuten tanssijat Marjo Kuusela ja Alpo Aaltokoski”, muistelee Mortti Saarnia.

Luova työ on samankaltaista roolista huolimatta

Sekä Kantakoski että Saarnia olivat uuden roolin ääressä videon ohjaajina, joten he pohtivat, miten muotisuunnittelijan ja valokuvaajan roolit eroavat ohjaajan roolista.

”Videon työprosessi oli ihmiskeskeisempää ja vaati enemmän henkilöstöhallintaa. Myös luottamus jokaiseen työryhmäläiseen oli tärkeää, jotta materiaalia videolle saatiin kasaan. Aikataulu tässä prosessissa oli lyhyempi kuin malliston kanssa, vaikka videonkin kanssa kesti puolisen vuotta alusta loppuun. Silti luova prosessi on mielestäni tässä se ydin, ja se ei oikeastaan eroa vaatesuunnittelusta lainkaan: ideoidaan, palataan takaisin ja ideoidaan uudelleen. Luova työ on ajattelua”, kiteyttää Kantakoski. Hänen mukaansa taiteen maisterin tutkinto valmistaa monenlaiseen eri työhön.

Mortti Saarnia kertoo, ettei oppinut videokuvaamista valokuvataiteen opintojen yhteydessä, vaan hänen tapauksessaan koko liikkuvan kuvan maailma on syntynyt intohimosta elokuviin ja musiikkivideoihin.

”Tässä videossahan minä en kuvannut lainkaan, vaan meillä oli lahjakas kuvaaja Kim Saarinen, joka oli vahvasti mukana taiteellisessa päätöksenteossa. Minun tehtäväni oli tilanteen yleinen ohjaus, jossa varmistan että kamerassa näkyvä materiaali vastaa visiota. Siihen vaikuttaa jokainen asia valaistuksesta maton väriin ja esiintyjien järjestykseen. Mitä on tärkeää rajata pois, mikä vie tarinaa eteenpäin -kysymyksiä on loputtomasti”, Saarnia kertoo.

“Valokuvaus on suuri ensirakkauteni, mutta videokuvaaminen ja ohjaus on tullut elämääni jäädäkseen. Videoiden ja elokuvan tekeminen on todellista yhteistyötä, toisin kuin valokuvaus, jossa kuvaaja päättää kaikesta. Tällainen yhteistyö on nopeasti tullut lempitavakseni tehdä töitä.”

Elokuussa Saarnialla on työn alla yhteisohjaus Aallosta 2019 elokuva ja tv-käsikirjoittajaksi valmistuneen Taimi Nevaluoman kanssa. Saarnia ohjaa kameraa ja Nevaluoma näyttelijöitä.

Saarnian mielestä valokuvauksella ja ohjaamisella, on paljon yhtäläisyyksiä: molemmat ohjaavat tilanteita, ihmisiä ja valoa. Tärkeintä hänen mukaansa on rohkea visio, nopea päätöksenteko ja “kyky katsoa edessään olevaa näkyä elokuvallisen tai valokuvallisen rajaamisen kautta”. Videontekoprosessi on ollut molemmille tekijöille opettavainen monella tapaa. ”Haastavinta on luoda isoja kuvia ja venyttää todellisuutta pienellä rahalla. Onneksi ei kuitenkaan mahdotonta.”

Videonteon jälkeen Kantakoski ja Saarnia jatkoivat yhteistyötään Suistamon Sähkön kanssa. Kantakoski suunnitteli yhtyeen uuden kiertuepuvustuksen, ja kaksikko suunnitteli yhdessä levyn visuaalisuuden. Yhteistyön lomassa on syntynyt myös uusia ystävyyssuhteita. ”Ehdottomasti parasta on ollut ihmiset,kokemukset ja villin vapaa työympäristö. Arvostan näitä juttuja tosi paljon”, Saarnia toteaa.

Kutsu-musiikkivideo:

Ohjaaja: Justus Kantakoski & Mortti Saarnia
Director of photography: Kim Saarinen
Costume designer: Justus Kantakoski
Color grading: Kim Saarinen
Styling and make-up: Taru Närkki
Light design & Set design assistant: Timo Saari
Producer: Silja Palomäki/Folk Extreme  

Anne-Mari Kivimäki: accordion, vocals
Reetta-Kaisa Iles: vocals
Tuomas Juntunen: vocals
Eero Grundström: electronics, vocals

Levy-yhtiö: Fe Publishing/Fe Records

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Aalto-yliopiston apurahansaajat
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Oskari Vilamon rahasto palkitsi parhaita rakennusalan opinnäytetöitä

Liikesivistysrahastoon kuuluva Oskari Vilamon rahasto palkitsi marraskuussa parhaita väitöskirjoja sekä diplomitöitä. Aalto-yliopistosta palkittiin kaksi väitöskirjaa ja kuusi diplomityötä.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.