Uutiset

Naisten tiedeura ei vauhditu valintalautakuntien sukupuolikiintiöillä

Italiassa ja Espanjassa tehdyn tutkimuksen perusteella naisen voi olla vaikeampi tulla nimitetyksi professoriksi, jos lautakunnassa on naisjäseniä.

Analyysi osoitti, että naisten liittyminen valintalautakuntiin muutti havaittavasti miesten äänestyskäyttäytymistä. Kuva: Aalto-yliopisto / Anni Hanén

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden mukaan valintalautakunnan miesjäsenet muuttuvat vähemmän suopeiksi naishakijoita kohtaan, kun valintakomiteaan tulee naisjäseniä. Samassa valintatilanteessa valintalautakunnan naisjäsenet eivät suosi naishakijoita enempää kuin mieshakijoita.

Tutkijat selvittivät, miten tieteellisten komiteoiden päätöksenteko muuttui Italiassa ja Espanjassa, kun valintalautakuntiin tuli naisjäseniä. Tutkijat kävivät läpi, miten 100 000 professorin tai apulaisprofessorin paikan saamiseksi jätettyä hakemusta näissä maissa käsiteltiin. Hakemuksia käsitteli 8000 satunnaisesti valittua valintalautakunnan jäsentä.

Tutkijat eivät löytäneet tilastoista selvää näyttöä siitä, että naisjäsenien määrän lisääminen lautakunnissa parantaisi naishakijoiden mahdollisuuksia tulla valituksi. Naisten määrän lisääntyminen ei myöskään näyttänyt juuri vaikuttavan niiden hakijoiden tasoon, jotka saivat ylennyksen. Sekakomiteoiden valitsemat hakijat olivat tieteellisiltä näytöiltään suurin piirtein samantasoisia ennen valintaa sekä valinnan jälkeen niiden hakijoiden kanssa, jotka miehistä koostuvat lautakunnat olivat valinneet.

Italiassa tehtyjen valintojen osalta tutkijat pystyivät tarkastelemaan, miten valintakomiteoiden yksittäiset jäsenet olivat äänestäneet. Analyysi näytti, että naisten liittyminen valintalautakuntiin muutti havaittavasti miesten äänestyskäyttäytymistä. Lautakuntien miesjäsenet alkoivat äänestää hieman, mutta havaittavasti enemmän naishakijoita vastaan.

Yksi syistä tähän saattaa olla ilmiö, jotka kutsutaan nimellä ”licensing effect”.

”Kun valintaa tekemässä on naisia, miehet voivat tuntea luvallisemmaksi arvioida naisia ankarasti, koska paikalla on myös naisjäsen, joka puolustaa naishakijaa”, sanoo apulaisprofessori Manuel Bagues Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Alitajuista ja avointa loukkaantumista

Päätöksiä tekevien naisten ilmestyminen alueelle, joka oli aiemmin kokonaan miesten aluetta, saattaa myös johtaa alitajuntaiseen tai avoimeen loukkaantumiseen.

”Perinteisesti tietyillä aloilla miehet ovat istuneet näissä lautakunnissa. Kun naiset tulevat mukaan valitsijoiden joukkoon, tämä voi johtaa takaiskuun,” sanoo tutkijatohtori Natalia Zinovyeva Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Todennäköisesti tutkimuksen tärkein tulos oli kuitenkin se, mitä ei löydetty. Tutkimus ei löytänyt näyttöä siitä, että naisten asema valintoja tehtäessä paranisi valintalautakuntia naisistamalla.

“Hakijoiden arviointi ei todennäköisesti ole suurin ongelma naisten etenemisessä tiedeuralla,” sanoo Bagues.

“Tutkimuksen tekemisen jälkeen tuntumamme on, että on joitakin syvempiä ongelmia, miksi naisia on niin vähän tieteellisellä uralla edistyneiden joukossa”, sanoo Zinovyeva. ”Päätöksentekijöiden tulisi siksi todennäköisesti keskittyä johonkin muuhun kuin esimerkiksi päättämään sukupuolikiintiöistä valintalautakuntien jäsenille.”

Tutkimus on julkaistu American Economic Review -julkaisun huhtikuun numerossa.

Lisätietoja:

Manuel Bagues, apulaisprofessori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 410 4065
[email protected]

Artikkeli: Bagues, Manuel, Mauro Sylos-Labini and Natalia Zinovyeva. 2017. "Does the Gender Composition of Scientific Committees Matter?" American Economic Review, 107(4): 1207–38. DOI: 10.1257/aer.20151211

Linkki julkaisuun (aeawe.org)

Tiedote perustuu osittain artikkeliin, jonka on kirjoittanut Tim Hyde American Economic Associationin verkkosivulle. Linkki artikkeliin (aeawe.org)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.