Naisyrittäjät pelkäävät sotaa enemmän kuin miehet
Professori Ewald Kiblerin yhteistyössä professori Charlotta Sirénin (St.Gallenin yliopisto) ja professori Matthias Finkin (Grenoble Business School) kanssa tekemässä tutkimuksessa analysoitiin, kuinka nais- ja miesyrittäjät Euroopan eri maissa näkevät ja reagoivat Ukrainan-sodan seurauksiin.
Tutkimus paljasti, että naisyrittäjät eivät pelkästään pelänneet sotaa miehiä todennäköisemmin, vaan myös pelkäsivät miehiä enemmän sodan leviämistä heidän maahansa – yli puolet (54,1 %) naisista pelkäsi tätä, miehistä vain 40 %.
Tulokset perustuvat yli 550 haastatteluun yritysten omistajien kanssa neljästä eri maasta: Iso-Britanniasta, Suomesta, Italiasta ja Saksasta.
”Yksi selitys sukupuolten väliselle erolle voidaan löytää psykologisista tutkimuksista, jotka viittaavat siihen, että yleisesti ottaen naiset ilmoittavat miehiä herkemmin pelosta ja ahdistuksesta, koska heillä on taipumus yliarvioida vaaran todennäköisyys ja varautua pahimpaan”, sanoo professori Kibler.
Tutkimus paljasti myös, että Ukrainaan hyökänneestä Venäjästä kauempana sijaitsevissa maissa asuvat yrittäjät pelkäävät sodan leviämistä maahansa enemmän kuin Venäjää lähempänä asuvissa maissa asuvat.
Italiassa asuvista yrittäjistä 72 % ilmoitti olevansa huolissaan asumisesta sotaa käyvässä maassa, mutta Suomessa vain 52 % yrittäjistä on huolissaan tästä.
”Tämä havainto on linjassa tunnetun ”pelon etäisyyden” ja ”tuntemattoman pelon” argumentin kanssa – mitä lähempänä vaarallista kohdetta tai tapahtumaa, kuten ydinvoimalaa, olet, sitä vähemmän sitä pelkäät. Ihmiset, jotka ovat lähempänä vaaraa/tapahtumaa, tässä tapauksessa Venäjää, voivat joko yrittää välttää ajattelemasta uhkaa pysyäkseen toimintakykyisinä tai luottavat siihen, että heillä on hyvä käsitys kriisistä, kuten Ukrainan sodasta”, professori Sirén sanoo.
”Kun huomioidaan läheinen suhde ulkoisten kriisitapahtumien synnyttämän pelon ja yrittäjyydessä läsnä olevan epäonnistumisen pelon välillä, suositamme kahta asiaa: politiikan päättäjien ja Euroopassa yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden on otettava nykyistä paremmin huomioon vivahde-erot pelontuntemuksissa niin naisten ja miesten välillä kuin sota-aluetta lähempänä ja kauempana sijaitsevissa maissa asuvien yrittäjien välillä”, sanoo professori Fink.
Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Rahoitusta kestävyysmurroksen demokraattiseen toteutumiseen
Kolme Aalto-yliopiston hanketta on rahoitettujen joukossa. Nesslingin säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokraatiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.