Nobelisti suo opiskelijoilleen työrauhan
Viime syksynä myönnetty Nobel-palkinto pisti Hiroshi Amanon kalenterin hetkessä sekaisin. Satoja luentokutsuja ja haastattelupyyntöjä, tuhansia lentokilometrejä ja kymmeniä juhlallisuuksia – jääkö tutkimukselle aikaa enää laisinkaan?
”Olen ratkaissut haasteen antamalla tutkimusryhmäni opiskelijoille vapautta”, hyväntuulinen Amano vastasi täpötäydelle salilliselle Aalto-yliopiston opiskelijoita, henkilökuntaa ja vierailijoita, jotka olivat kerääntyneet kuulemaan tarinaa valaistuksen mullistaneiden ledien synnystä.
”Tein itsekin läpimurtoni hyvin itsenäisesti, ilman professorin valvontaa. Minulla oli tunne siitä, että sinisten ledien avulla voisin muuttaa maailmaa, mutta enpä tiennyt, millaisen haasteen edessä olin”, hän muisteli.
Amanon rooli oli erityisen merkittävä sinisessä ledissä käytettävän puolijohdemateriaalin, galliumnitridin, valmistusmenetelmien kehittämisessä 1980-luvulla. Nyt ledejä alkaa olla jo kaikkialla, eikä ihme: hehkulamppuun ja loisteputkeen verrattuna led on ylivoimainen sekä kestossa että energiatehokkuudessa.
Onko maailman arvostetuimman tiedepalkinnon voittaneella tutkijalla vielä unelmia?
”Maailmassa on suuria haasteita, jotka liittyvät ympäristöön, ruokaan ja energiaan. Meillä on yhä paljon tehtävää viimeisen parissa; valaistuksen tehokkuutta pitää vielä pystyä parantamaan. Toivon, että nuoret ovat niin kunnianhimoisia, että keksivät vielä ledejäkin parempia valonlähteitä"; hän vetosi.
Amanon kanssa yhteistyötä tekevä Aalto-yliopiston professori Filip Tuomisto iloitsi siitä, että tuore nobelisti saatiin luennoimaan - juuri sopivasti kansainvälisenä valon vuonna. Amanon oikealla puolella Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.
Kuvat Mikko Raskinen
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria
Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.