Oho: Kappas, maailmalla kului 16 vuotta!
”Olen Pohjanmaan poikia, Vähästäkyröstä kotoisin. Pikkukunta Vaasan kupeessa oli hyvä paikka varttua. Vielä lukioaikana ajattelin, etten koskaan muuttaisi pois. Meininki oli maanläheistä ja ympäristö vakaa.
Harrastin yleisurheilua tosissani ja menestyinkin suomenmestaruustasolla kuulantyönnössä.
Armeijan jälkeen kului vuosi hanttihommissa ja vuoden verran kauppakoulussa. Sitten tuli olo, että pitää päästä yliopistoon. Talousasiat kiinnostivat ja tykkäsin myös vieraista kielistä. Hain lahden toiselle puolelle, Ruotsiin, useampaankin korkeakouluun. Onnistuin pääsemään Uumajan yliopistoon ekonomilinjalle. Maailma alkoi avartua.
Yleisurheilustipendi vei Yhdysvaltoihin Brigham Young -yliopistoon Utahiin vuodeksi vaihtoon. Mormonikirkon koulussa oli ollut useita suomalaisia urheilijoita aiemmin, ja tuttujen suosituksesta innostuin lähtemään. Yllättäen sieltä löytyi myös suomalainen tyttöystävä, jonka kanssa on nyt ehditty olla naimisissa 27 vuotta.
Palasimme yhdessä Uumajaan viimeistelemään ekonominopintoni. Se oli pahinta lama-aikaa Suomessa, 1991–92, eikä työtilanne näyttänyt lupaavalta. Päätimme lähteä lamapakolaisiksi Amerikkaan, nyt viimeistelemään tyttöystävän opintoja.
Koska oleskeluun vaadittiin opiskelijaviisumi, aloin itse suorittaa MBA-tutkintoa Gonzaga-yliopistossa Washingtonin osavaltiossa. Ja akateeminen urakin alkoi houkuttaa: jenkkiproffien elämäntyyli vaikutti mukavalta!
Uumajassa opiskellessani en tainnut edes tietää, että liiketaloustieteestä voi tulla tohtoreita. Sellainen minusta kuitenkin tuli, ja työt jatkuivat yliopistomaailmassa Yhdysvalloissa.
Puolen vuoden reissu vei lopulta kuusitoista vuotta.
Jotkut tietävät jo ekaluokalla ryhtyvänsä isona lääkäriksi. Itse ihmettelin kolmekymppiseksi saakka, mikä minusta tulee. Nyt olen opettanut muillekin, että ei uravalinnalla ole välttämättä kiirettä. Kunhan vain tekee elämässään positiivisia päätöksiä ja on valmis silloin, kun oikea ovi aukeaa.
Omalla kohdallani se oli kasvamista aikuiseksi ja sen hoksaamista, että kotikylän ulkopuolellakin on järjellistä elämää.”
Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 26, huhtikuussa 2020.
Lue lisää uutisia
Uusinta tietoa ja oivalluksia – Aalto-yliopisto kutsuu taas kaikki uteliaat matkalle tieteen ja taiteen maailmaan
Kevään ohjelmassa on luentoja ja tiedeteatteria muun muassa toivosta, tekoälystä ja vihreästä rakentamisesta.
Elämämme kallion sisällä: Otaniemen ”katakombeissa” opetetaan ja tutkitaan kalliorakentamista
Maan alle rakentaminen vaatii monen tieteenalan tutkimusta ja osaamista. Laskeuduimme tunneliin Aalto-yliopiston kampukselta.
Viisi asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää luovuudesta
Luovuus ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus tai synnynnäinen lahja, vaan kaikille kuuluva taito, jota voi myös mitata, kehittää ja johtaa. Luova loikka -hankkeessa tutkittiin kahden vuoden ajan, miten luovuus näkyy ihmisten arjessa, työpaikoilla ja yritysten taloudellisessa menestyksessä. Tässä muutama esimerkki.