Uutiset

Oho: Tutkimuksesta syntyi jännittävä mutta ihan toisenlainen löydös kuin oletettiin

Kun tutkijatohtori Fereshteh Sohrabin suunnittelema koe epäonnistui, uteliaisuus johdatti aivan uuden tutkimusasetelman äärelle.
Hymyilevä Fereshteh Sohrabi pitelee toisessa kädessään muistikirjaa ja toisessa kädessä tussia, jolla hän on piirtävinään ilmaan.
Fereshteh Sohrabin valokuvasi Nita Vera.

”Tehdessäni diplomityötäni näin ilmoituksen kiinnostavasta kesätyöpaikasta, johon hain.

Projektissa oli tarkoitus lisätä sähköisesti varautuneita hiukkasia magneettiseen ferronesteeseen – jota kutsumme sähköferronesteeksi – ja tarkastella sen käyttäytymistä sähkö- ja magneettikentissä. Halusimme löytää tiettyjä ilmiöitä kuten nanohiukkasten järjestäytymistä itsestään. 

Kokeet eivät näyttäneet toimivan, ja vaikutti siltä, että olimme epäonnistuneet. Hiukkaset eivät järjestäytyneet, eikä syntynyt muitakaan toivomiamme ilmiöitä. Sen sijaan näkyi epävakaita ilmiöitä, jotka hankaloittivat kokeitamme.

Jotkut ryhmässämme olivat työskennelleet nestekiteiden parissa toisessa projektissa, mistä syntyi idea kokeilla samaa elektrodijärjestelyä, joka heillä oli ollut käytössä. Arvelimme, että se voisi synnyttää yksinkertaisempia ja säännöllisempiä nanorakenteita. Kokeilimme sitä pelkästä uteliaisuudesta.

Jotain kiinnostavaa tapahtui. Näytteissä muodostui monenlaisia epävakauksia sekä dynaamisia kuviomuodostelmia eri mittakaavassa kuin odotimme. Oli todella jännittävää nähdä ne ensimmäisen kerran mikroskoopilla! Minulla oli ilon kyyneleet silmissä, ja paloin halusta tutkia niitä tarkemmin selvittääkseni, mistä kuvioiden muodostuminen johtui.

Se oli uusi ilmiö – jonka juuri me olimme havainneet! Päätimme, että emme yritä päästä eroon epävakauksista, vaan tutkisimme niitä. Olin niin innoissani, että halusin päästä laboratorioon joka päivä. Seuraavina viikkoina tein lukuisia kokeita testatakseni erilaisia parametreja ja ymmärtääkseni kuvioita ja niiden muodostumista.

Emme osanneet odottaa, että nanohiukkasten lisääminen magneettiseen nesteeseen johtaisi uudenlaisiin ilmiöihin tai kokonaan uuteen kuvionmuodostusjärjestelmään. Olimme koettaneet tehdä jotain aivan muuta, mutta nyt meille avautui uusi tutkimusalue. Päätin vaihtaa opinnäytetyöni aihetta ja jatkaa opiskelua tämän parissa.

Minusta on tärkeää ajatella luovasti. On hyvä, että tutkimukselle asetetaan oletuksia ja rajataan tutkimusaihetta, mutta nykyään mietin kokeita tehdessäni myös vaihtoehtoja: mitä muuta voisimme mahdollisesti kokeilla. Lähestymistapani on usein utelias ja leikkisä. 

Opin myös, että ei kannata lannistua, jos jokin kokeilu näyttää epäonnistuvan. Sen sijaan pyrin muuttamaan näkökulmaani ja esittämään erilaisia kysymyksiä. Tässä projektissa työskenteleminen oli niin jännittävää ja mieluista, että tajusin haluavani tehdä tutkimusta jatkossakin. Uteliaisuus voi viedä pitkälle.”

Teksti: Sedeer el-Showk 
Kuva: Nita Vera

Artikkeli on ilmestynyt Aalto University Magazinen numerossa 32 huhtikuussa 2023.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.